Skotlannin alueparlamentin vaalien tulos oli tavallaan selvä jo ennen äänestystä, mutta jännitettävää riittää.
Itsenäisyyttä ajava Skotlannin kansallispuolue SNP säilyttää suurimman puoleen asemansa ja Nicola Sturgeon jatkaa alueen pääministerinä.
Jännitettävää kuitenkin riitti, sillä uutta kansanäänestystä Skotlannin itsenäistymisestä ajava SNP oli asettanut tavoitteeksi voittaa yli puolet Holyroodina tunnetun parlamentin 129 paikasta.
– Sillä olisi symbolista merkitystä, ja viesti (itsenäistymisen puolesta) olisi vahvempi, arvioi Glasgow'ssa asuva tutkimusjohtaja, VTT Mari K. Niemi E2 Tutkimuksesta.
Torstain vaalien ääntenlasku alkoi koronan hidastamana vasta perjantaina eikä alkuiltaan Suomen aikaa mennessä ollut saatu tuloksia kuin vasta muutamasta vaalipiiristä. Lopulliset tulokset enemmistö- ja listavaalia yhdistelevästä äänestyksestä valmistuvat vasta lauantaina.
Vaaliasiantuntija, professori John Curtice arvioi BBC:lle jo perjantaina iltapäivällä, ettei SNP näyttänyt olevan lisäämässä merkittävästi kannatustaan, joten haave ehdottomasta enemmistöstä parlamenttiin saattoi olla jäämässä haaveeksi.
Uutistoimisto Reutersin mukaan tilanne on yhä "veitsen terällä", kun itsenäisyyspuolue on ääntenlaskun aikaisessa vaiheessa saanut itselleen tärkeitä voittoja.
SNP:n lisäksi myös Skotlannin vihreät kannattavat uutta itsenäisyyskansanäänestystä.
Uusi kansanäänestys jo 2024?
Sturgeon on käytännössä luvannut järjestää uuden kansanäänestyksen itsenäistymisestä vuoden 2024 loppuun mennessä, jos puolue saa yli puolet paikoista.
Tämän kunnianhimoisen aikataulun mukaan itsenäistyminen koittaisi kyllä-äänten voittaessa jo vuonna 2026.
Niemen mukaan on hyvin mahdollista, että kovan koronavuoden jälkeen tällainen nopea eteneminen epäilyttää myös joitakin SNP:n kannattajia.
– Mutta vaikka aikataulu SNP:n kannattajia hirvittäisi, niin tuskinpa se on saanut heitä toisella tavalla äänestämään, Niemi toteaa.
Itsekin vaaleissa äänestäneen Niemen mukaan vaalikampanjan aikana oli esillä myös muita teemoja, mutta lopulta puhe kääntyi aina takaisin itsenäistymiseen. Se on ollut selkein jakolinja puolueiden välillä.
– Se on prisma, jonka läpi kaikkea muuta katsotaan, Niemi tiivistää.
Brexit muutti kaiken
Itsenäistymisen vastustajat ovat syyttäneet pääministeri Sturgeonia koronan jälkihoidon unohtamisesta uuden kansanäänestyksen ajamisen kustannuksella.
– Hänen vasta-argumenttinsa on ollut, että pandemian jälkihoito ja kaikki muukin Skotlannin kehittäminen riippuu siitä, että ollaan itsenäisiä ja osa EU:ta, Niemi kertoo.
Vastustajien vetoaminen siihen, että Sturgeon lupasi itsenäisyyskysymyksen ratkenneen vuoden 2014 kansanäänestyksessä sukupolven ajaksi, ei Niemen mukaan enää toimi.
Brexit-kansanäänestys oli skotlantilaisille todellinen "märkä rätti kasvoille" ja osoitus siitä, että vaikka äänestäjäkunta Skotlannissa ilmaisee selkeästi haluavansa yhtä, niin politiikan lopputulos on kuitenkin toinen.
Niemen mukaan Lontoossa olisi ollut syytä pohtia heti brexit-tuloksen selvittyä sitä, miten EU:ssa pysymistä kannattaneet skotlantilaiset saadaan haluamaan myös pysymistä osana Yhdistynyttä kuningaskuntaa.
Nyt pääministeri Boris Johnson on ollut ehdotuksineen aika viime tipassa, eikä itsenäistymistä tärkeänä identiteettikysymyksenä pitäville skoteille todennäköisesti riitä mikään puolivälin laajennettu itsehallintomalli, Niemi arvelee.
Johnson on sanonut, ettei tule hyväksymään uutta itsenäisyysäänestystä.