Sisäilmayhdistys ry:n sisäilmaneuvoja Aila Laine-Sarkkinen kertoo, että päivittäin noin 600 000–800 000 ihmistä altistuu kosteusvauriomikrobeille. Kaikki eivät sairastu, mutta ne joilla ongelmia ilmenee sairastuvatkin sitten aina kun ovat mikrobien lähettyvillä.
Sisäilmayhdistys ry:n sisäilmaneuvoja Aila Laine-Sarkkinen tietää, että kaikki asuinrakennukset rakennusvuodesta riippuen voivat olla kosteusvaurioisia.
– Uusissa taloissa ongelmana on se, että ne saatetaan tehdään liian kiireellä ja laitetaan esimerkiksi märkien valujen päälle lattiapinnotteita tai tuloilmaventtiili suljetaan asukkaan toimesta, eikä huolloista huolehdita. Jokaiselta vuosikymmeneltä löytyy rakennuksia, joissa on ongelmia.
Laine-Sarkkisen mukaan esim. 40–50-luvun talojen ongelmana on mm. ilmanvaihtoräppänöiden sulkeminen. Myös kukkapenkkien asettaminen sokkelin viereen tuo kosteutta taloon. Kylmien tilojen ja kellareiden asuinkäyttöön remontointi voi olla alku ongelmille. Tärkeintä olisi huolehtia ilmanvaihtojärjestelmän huolloista.
– Kosteusvauriot aiheuttavat flunssankaltaisia oireita, kuten nuhaa, yskää ja kurkun kipeytymistä. Myös silmätulehdukset ja iho-oireet ovat tavallisia kuumeilua ja päänsäryä. Oireet ovat moninaisia.
Myös turvallinen mummolantuoksu voikin olla merkki kosteusvauriosta. Vanhatkaan talot eivät haise.
– Kaikki homeet eivät tuoksu, mutta esimerkiksi mummolantuoksuna pidetty tunkkainen tuoksu, vihreän omenan ja märän betonin haju asunnossa ovat merkkejä talon mahdollisesta vauriosta.
Laine-Sarkkinen kehottaa seuraamaan omia oireita.