Maailman sotilasmenot kohosivat viime vuonna ennätystasolle 2 240 miljardiin dollariin eli runsaaseen 2 000 miljardiin euroon, kertoo Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti (Sipri) tuoreessa raportissaan.
Maailman sotilasmenot kasvoivat kahdeksatta vuotta peräkkäin. Viime vuonna kasvua kertyi reaalisesti eli inflaatiokorjattuna 3,7 prosenttia.
Eniten rahaa sotilasmenoihin käyttivät Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Intia ja Saudi-Arabia.
Jyrkintä sotilasmenojen kasvu oli Euroopassa, missä sotilasmenot paisuivat viime vuonna reaalisesti 13 prosenttia. Venäjän helmikuussa 2022 aloittama laaja hyökkäyssota Ukrainassa oli merkittävä syy Euroopan sotilasmenojen tuntuvalle kasvulle.
Siprin mukaan Ukrainalle annettu sotilaallinen apu ja huolet Venäjän kasvaneesta uhkasta vaikuttivat merkittävästi monien valtioiden päätöksiin sotilasmenoista.
– Maailman sotilasmenojen jatkuva kasvu viime vuosina on merkki siitä, että elämme yhä turvattomammassa maailmassa, sanoo Siprin vanhempi tutkija Nan Tian tiedotteessa.
USA:n aseapu Ukrainalle massiivista
Suomen sotilasmenot kasvoivat Siprin mukaan inflaatiokorjattuina 36 prosenttia ja kohosivat viime vuonna 4,8 miljardiin dollariin eli noin 4,4 miljardiin euroon. Tämä oli Siprin mukaan suurin vuosittainen kasvu Suomen sotilasmenoissa sitten vuoden 1962. Jyrkkä kasvu johtui pääosin asehankinnoista, jotka muodostivat viime vuonna noin kolmanneksen Suomen sotilasmenoista.
