Apu-lehden toimittaja Raila Kinnunen on seurannut työnsä puolesta Ruotsin kuningasperheen tekemisiä 1970-luvulta asti.
Lukuisat valtiovierailut, epäviralliset tapaamiset, kuninkaan 50- ja 60-vuotissyntymäpäivät, Kaarle Kustaan ja Silvian häät… Raila Kinnunen on kiitänyt vuosien mittaan Ruotsin kuningasperheen kintereillä lukuisissa tilaisuuksissa. Länsinaapurimme monarkit ovat tehneet toimittajaan vaikutuksen.
− He edustavat mennyttä maailmaa, mutta ovat sitoutuneet ja sopeutuneet hyvin nykyaikaan.
Hyvä esimerkki tästä on vuoden 2006 tsunami; katastrofi, johon kuningas reagoi oikealla tavalla. Hän kertoi muistotilaisuudessa yleisölle tietävänsä, miltä tuntuu kasvaa ilman isää.
− Hän kertoi myöhemmin ylittäneensä puheessaan tietyn, aiemmin varjelemansa yksityisyyden rajan, mutta kyseinen reagointi nosti hänen arvostustaan Ruotsissa. Kuninkaan ja kansan välinen yhdistävä ominaisuus mitataan juuri kriiseissä, Kinnunen sanoo.
Vanhan parin elkeet
Kinnunen oli paikalla jo vuonna 1976, kun kuningas Kaarle Kustaa sanoi tahdon kauniille saksalaissyntyiselle Silvia Sommerlathille. Lämmön avioparin välillä aistii yhä vuosien jälkeen.
− On ilo seurata heitä virallisissa tilaisuuksissa. He istuvat vierekkäin sohvalla ja pallottelevat keskustelua, siirtävät puhetta vuoron perään toisilleen, Kinnunen kuvaa vanhan parin elkeitä.
Kuningaspari suhtautuu toimenkuvaansa vakavasti, mutta on heissä erojakin.
− Kuningas on minun näkemykseni mukaan tuuliensa vietävissä. Välillä hän on yrmeä, välillä lupsakka ja vitsikäs. Hän vaatii kunnioitusta instituutiolleen, eikä häntä voi lähestyä näennäisen toverillisesti.
− Silvia on miestään nokkelampi. Hän tosin puhuu edelleen yllättävän huonoa ruotsia. Intonaatio on vahva, Kinnunen kertoo havainnoistaan.
Kuninkaan ja kuningattaren suhde Suomeen on huomattavan lämmin. Virallisten tilaisuuksien ohessa he viettävät Suomessa aikaa tapaamisissa, joista ei niinkään raportoida julkisuudessa.
− Heillä on täällä ystäviä, jotka harrastavat samoja asioita kuin he. Kuningaspari käy täällä muun muassa purjehtimassa ja vaikkapa (Aatos) Erkon luona syömässä rapuja, Kinnunen tietää.
Suuri rakkaustarina
Kruununprinsessa Victorian ja Danielin rakkaustarina on oma lukunsa. Kinnunen kiteyttää kaksikon häiden aiheuttaman huomion ytimekkäästi.
− On heleä kesä, Ruotsi on kauneimmillaan, paikalla on kokonainen sukupolvi nuoria kuninkaallisia, hääpari saa vaikeuksien jälkeen vihdoin toisensa.
Kinnunen lisää, että ihmisiä koskettaa se, että parilla on takanaan vankka ystävyys. Heillä kesti seitsemän vuotta saada toisensa. Myös Danielin munuaissairaus sekä Victorian aiemmat vaikeudet syömishäiriön ja dyslexian parissa liikuttavat kansaa.
− Victoria on joutunut kohtaamaan ikäisekseen paljon. Lisäksi hänen on tietysti pitänyt hyväksyä tulevaisuutensa Ruotsin kuningattarena.
Kruununprinsessa ei ole lannistunut vaikeuksien myötä. Kinnunen kuvaa häntä adjektiiveilla lämmin, energinen, positiivinen, säteilevä, nokkela.
− Hänellä on mieletön läsnäolo ja välittäminen. Toisin kuin kuningasparia, Victoriaa voi yhä sinutella. Lasten kanssa hän pärjää hirvittävän hyvin. Hänellähän on itsellään 14 kummilasta.
Koko kansan juhla
Kinnunen seuraa tällä kertaa kotisohvalta, kun Victoria ja Daniel sanovat toisilleen tahdon. Ruotsi saa ensimmäistä kertaa aikoihin kuningasparin, joiden kummankin äidinkieli on ruotsi.
Häät eivät tule halvaksi, mutta Kinnunen ei usko sen haittaavan laman keskellä elävää kansaa.
− Kuningasperhe ei ole rikas eivätkä he tule Ruotsille kovinkaan kalliiksi. Sen sijaan he tekevät asemassaan kovasti töitä.
Kuninkaalliset häät ovat yhtä lailla kansan juhla. Hääparin onni koskettaa ruotsalaisia laidasta laitaan.
− Abban Benny Andersson säveltää kuulemani mukaan uuden kappaleen häiden aatonaattona järjestettävään konserttiin, Kinnunen sanoo.
Studio55/Jenni Kokkonen