Sijoituslapsista pidetään Suomessa huolta liian sattumanvaraisesti. Sijaisvanhemmat ja alan työntekijät harmittelevat tuoreessa tutkimuksessa sitä, etteivät kuntien sosiaalityöntekijät tapaa kaikkia lapsia edes kerran vuodessa. Useimmat sijoituslapset joutuvat 18 vuotta täytettyään oman onnensa nojaan, vaille jälkihuoltoa. Suomessa on sijoitettu yli 16 000 lasta vaikeista kotioloista muualle, ja määrä kasvaa nopeasti.
Sijaisperheen arjen vaativuuteen on törmännyt myös Salatuista elämistä tuttu näyttelijä Olga Temonen. Hän ryhtyi miehensä Tuukka Temosen kanssa pienen tytön, Kirpun, sijaisvanhemmiksi seitsemän kuukautta sitten.
- Arki on ollut työläämpää kuin alun perin kuvittelin. Kirpulla on ollut aika paljon erilaisia lääketieteellisiä tutkimuksia ja fysioterapiaa, joten edestakaisin ajaminen käy välillä ihan työstä. Myös tasapainoilu Kirpun vanhempien ikävän ja vaatimusten välillä on aika rankkaa, Temonen pohtii.
Menettämisen pelko
Temoset kasvattavat Kirpun ohella biologista tytärtään Helgaa, ja taaperoikäiset tytöt tulevat hyvin keskenään toimeen.
– Tytöt saavat toisiltaan paljon vetoapua, esimerkiksi kävelemään opettelemisessa ja lusikalla syömisessä. Pyrin kohtelemaan heitä tasapuolisesti, vaikka Helga onkin ollut perheessä pidempään. Uskon että äidinrakkaus Kirppuun syntyy pikkuhiljaa.
Temosten sijaisvanhemmuus on herättänyt tuttavapiirissä reaktioita puolesta ja vastaan. Moni sanoo ihailevansa ja toisaalta ihmettelevänsä Temosia.
