Sijaisvanhemmuus haastaa myös Salkkaritähden

Kuva: Lehtikuva MTV3

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Sijoituslapsista pidetään Suomessa huolta liian sattumanvaraisesti. Sijaisvanhemmat ja alan työntekijät harmittelevat tuoreessa tutkimuksessa sitä, etteivät kuntien sosiaalityöntekijät tapaa kaikkia lapsia edes kerran vuodessa. Useimmat sijoituslapset joutuvat 18 vuotta täytettyään oman onnensa nojaan, vaille jälkihuoltoa. Suomessa on sijoitettu yli 16 000 lasta vaikeista kotioloista muualle, ja määrä kasvaa nopeasti.

    Sijaisperheen arjen vaativuuteen on törmännyt myös Salatuista elämistä tuttu näyttelijä Olga Temonen. Hän ryhtyi miehensä Tuukka Temosen kanssa pienen tytön, Kirpun, sijaisvanhemmiksi seitsemän kuukautta sitten.

    - Arki on ollut työläämpää kuin alun perin kuvittelin. Kirpulla on ollut aika paljon erilaisia lääketieteellisiä tutkimuksia ja fysioterapiaa, joten edestakaisin ajaminen käy välillä ihan työstä. Myös tasapainoilu Kirpun vanhempien ikävän ja vaatimusten välillä on aika rankkaa, Temonen pohtii.

    Menettämisen pelko

    Temoset kasvattavat Kirpun ohella biologista tytärtään Helgaa, ja taaperoikäiset tytöt tulevat hyvin keskenään toimeen.

    – Tytöt saavat toisiltaan paljon vetoapua, esimerkiksi kävelemään opettelemisessa ja lusikalla syömisessä. Pyrin kohtelemaan heitä tasapuolisesti, vaikka Helga onkin ollut perheessä pidempään. Uskon että äidinrakkaus Kirppuun syntyy pikkuhiljaa.

    Temosten sijaisvanhemmuus on herättänyt tuttavapiirissä reaktioita puolesta ja vastaan. Moni sanoo ihailevansa ja toisaalta ihmettelevänsä Temosia.

    – Kyllä kai muita mietityttää tässä tilanteessa se lapsen menettämisen mahdollisuus, siksi varmaan moni empii sijaisvanhemmaksi ryhtymistä. Me kuitenkin ajattelemme, että on etuoikeus olla Kirpun elämässä edes muutama vuosi. Jos Kirpun vanhemmat saavat asiansa kuntoon ja Kirppu voi palata heidän luokseen, se on hieno asia. Meidän pitää sitten aikuisina kestää ja käsitellä se tilanne, jos se eteen tulee.

    Lisää resursseja

    Tänään julkistettuun tutkimukseen vastasi yli 500 henkilöä eli sijaisvanhempia sekä perhekodeissa ja laitoksissa työskenteleviä. He toivoivat ennen kaikkea lisää resursseja. Sijoitusvanhemmat toivoivat kyselyssä kurinpitokeinoja, esimerkiksi mahdollisuutta perua viikkoraha, rajoittaa ulkonakäyntiä tai tarkistaa tavaroita.

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •