MTV Urheilun asiantuntija Petteri Sihvonen kirjoittaa tiistaikolumnissaan mestaruuskrapulasta jääkiekon SM-liigassa 2000-luvulla yleensä, ja erikseen siitä, miten nyt hallitsevan mestarin Rauman Lukon on käymässä. Onko mestaruuskrapula 2000-luvulla vaivannut seuroja seuraavalla kaudella? Entä mitkä ovat Lukon näkymät nyt?
Ajattelin ensin kirjoittaa pelkästään siitä, miten hallitsevan mestarin Rauman Lukon käsillä oleva kausi on ollut monella tapaa haastava. Mutta asiaan harkittuani älysin lähteä siitä, että luon ensin faktapohjaisen taustan sille, miten 2000-luvulla SM-liigan mestareiden on käynyt kutakin mestaruutta seuraavalla sesongilla.
2000-luvun mestarit ja mestarin sitä seuraavan kauden sijoitus
Keväällä 2000 mestaruuden voitti kuuden mestaruuden miehen, mainekkaan Hannu Jortikan TPS. Kauden 2000-2001 TPS uusi mestaruuden valmentajana kukapa muukaan kuin Jortikka. Keväällä 2002 TPS oli sijalla neljä, Jortikan paikan päävalmentajana oli perinyt Kari Jalonen. Pudotusta mestaruuksien jälkeisten kausien jälkeen: ensin nolla, sitten kolme sijaa.
Kevään 2002 mestaruuden voitti Jokerit päävalmentajanaan Raimo Summanen. Seuraavalla sesongilla Jokerit oli sijalla neljä päävalmentajanaan edelleen Summanen. Pudotusta mestaruuden jälkeisellä kaudella: kolme sijaa.
Keväällä 2003 mestaruuden voitti Tappara päävalmentajanaan Jukka Rautakorpi, seuraavalla kaudella Tappara oli sijalla 9, kun päävalmentajana toimi Mika Saarinen. Pudotusta mestaruuden jälkeisellä kaudella: kahdeksan sijaa.
Kevään 2004 mestaruuden voitti Kärpät, jonka päävalmentajana toimi Kari Heikkilä. Seuraavalla sesongilla Kärpät oli niin ikään mestari kevään 2005 finaalisarjan jälkeen uuden päävalmentajansa Kari Jalosen johdolla. Seuraavalla sesongilla Kärpät oli pronssilla edelleen Kari Jalosen toimiessa päävalmentajana. Pudotusta mestaruuden jälkeisillä kausilla ensin nolla sijaa, sitten kaksi sijaa.
Kevät 2006 mentiin Jukka Jalosen ja HPK:n komennossa, mestaruus hämeenlinnalaisille. Seuraavalla sesongilla HPK oli pronssilla päävalmentajanaan niin ikään Jalonen. Pudotusta mestaruuden jälkeisellä kaudella: kaksi sijaa.
Kevään 2007 mestari oli jälleen Kärpät Kari Jalosen johdolla, Jalonen ja Kärpät uusivat mestaruuden keväällä 2008. Vuorostaan 2009 Kärpät oli hopealla uutena päävalmentajanaan Matti Alatalo. Pudotusta mestaruuksien jälkeisillä kausilla ensin nolla sijaa, ja sen jälkeen yksi sija.
Kevään 2009 mestari oli Risto Dufvan JYP. Seuraavana kautena JYP oli niin ikään Dufvan komennossa pronssilla. Pudotusta mestaruuden jälkeisellä kaudella: kaksi sijaa.
Keväällä 2010 mestariksi kruunattiin TPS, jonka päävalmentajana toimi Kai Suikkanen. Keväällä 2011 TPS oli 13. ensin Heikki Leimen ja sitten Leimen potkujen jälkeen Riku-Petteri Lehtosen johdolla. Pudotusta mestaruuden jälkeisellä kaudella: 12 sijaa.
Kevään 2011 päätteeksi mestaruuden otti HIFK Kari Jalosen ollessa päävalmentaja. Seuraavalla sesongilla HIFK:n päävalmentajana toimi Petri Matikainen, seura oli SM-liigassa kuudes. Pudotusta mestaruuden jälkeisellä kaudella: viisi sijaa.
Keväällä 2012 mestaruuden voitti JYP päävalmentajanaan Jyrki Aho. Vuoden päästä JYP oli Ahon komennossa pronssilla. Pudotusta mestaruuden jälkeisellä kaudella: kaksi sijaa.
Kevään 2013 mestari oli Ässät päävalmentajanaan Karri Kivi. Seuraavalla kaudella Ässien päävalmentaja oli Pekka Virta, ja Ässien sijoitus 12. Pudotusta mestaruuden jälkeisellä kaudella: 11 sijaa.
Kevään 2014 mestari oli Kärpät, Lauri Marjamäen johdolla. Marjamäki ja Kärpät uusivat mestaruuden keväällä 2015. Vuorostaan 2016 Kärpät oli edelleen päävalmentajansa Lauri Marjamäen johdolla pronssilla. Pudotusta mestaruuksien jälkeisillä kausilla ensin nolla sijaa ja sitten kaksi sijaa.
Kevään 2016 mestari oli Tappara päävalmentajanaan Jussi Tapola. Tapola ja Tappara uusivat mestaruuden keväällä 2017. Sen jälkeen 2018 Tappara oli uusvanhan päävalmentajansa Jukka Rautakorven johdolla hopealla. Pudotusta mestaruuksien jälkeisillä kausilla ensin nolla sijaa ja sitten yksi sija.
Keväällä 2018 Kärpät vei kultaa päävalmentajanaan Mikko Manner. Seuraavalla sesongilla Kärpät oli edelleen Mannerin komennossa hopealla. Pudotusta mestaruuden jälkeisellä kaudella: yksi sija.
Kevään 2019 mestaruuden voitti Antti Pennasen HPK. SM-liigan seuraava sesonki 2019–2020 jäi koronan takia kesken. HPK oli 2021 Matti Tiilikaisen johdolla 11:s. Pudotusta mestaruuden jälkeisellä kaudella: 10 sijaa.
Keväällä 2021 mestaruutta juhli Pekka Virran Lukko. Lukko on tällä hetkellä hallitseva Suomen mestari.
Yhteenveto
Kootaanpa yhteen hieman tuota edellä kirjaamaani faktaa. Hallitsevan mestarin mestaruuden jälkeinen kausi on 2000-luvulla johtanut keskimäärin 3,25:n eli noin kolmen sijan pudotukseen. Lukema on pieni, semminkin kun sitä nostaa neljä isompaa romahdusta: Tapparan 2004 kahdeksan sijan pudotus; TPS:n 2011 kahdentoista pykälän muljahdus; Ässien 2014 yhdentoista sijan vajoaminen; ja HPK:n 2021 yhdentoista sijan heilahdus. Ja kun kokonaisuudesta irrotetaan vielä HIFK:n 2012 viiden sijan pudotus, useimmiten romahdus on ollut vain 1,2 eli käytännössä yhden sijan verran.
Kun hallitsevat mestarit ovat 2000-luvulla pudonneet seuraavalla sesongilla 20:stä kerrasta peräti 15 kertaa ainoastaan rapiat sijan, voidaan kai haudata myytti – jos sellaista nyt on edes ollutkaan – mestaruuskrapulasta.
Sitten lisää huomioitani, joissa on jo mukana tulkintaani siitä, mikä on suurseura, mikä pieni seura, mikä jotain siltä ja väliltä. Suurseurat kuten Kärpät ja Tappara eivät ole romahtaneet mestaruuksiensa jälkeisillä kausilla. Ei myöskään entisten aikojen pienten seurojen suurseura JYP.
Pienistä HPK piti asemansa ensimmäisen mestaruutensa jälkeen, toisen jälkeen tuli pudotus. Niin ikään pienehkö Ässät koki kovia mestaruutensa jälkeisenä sesonkina. TPS oli viimeisimmän mestaruutensa aikana suurseuraksi jo hieman häilyvässä tilassa, niin muodoin sen romahdus mestaruuden jälkeisellä kaudella ei ollut varsinaisesti yllätys. Suurseura Jokerit ei koskaan pärjännyt kokoonsa nähden juurikaan Hartwall Arenalla, mutta kerran hallitsevana mestarina se piti asemansa kohtuullisen hyvin. Suurseura HIFK ei oikein osannut elää 2000-luvun ainoan mestaruutensa jälkimainingeissa.
Näyttäisi lisäksi, että hallitsevan mestarivalmentajan vetäessä joukkuetta myös seuraavan sesongin seuran asemat säilyvät varsin hyvinä.
Monet muutkin tulkinnat aiheesta ovat mahdollisia. Niitä lukija voi tykönään rakennella lisää.
Hallitseva mestari Lukko
5:11TPS:n ja Lukon päävalmentajat Jussi Ahokas ja Marko Virtanen kommentoivat Raumalla lauantaina pelattua ottelua. Virtasella oli paljon kriittistä sanottavaa.
Tätä kirjoittaessani hallitseva mestari Rauman Lukko on sarjataulukossa vasta sijalla 11. Joukkue käy päävalmentajansa Marko Virtasen johdolla kovaa ja eeppistä taistelua pudotuspelipaikasta. On vielä täysin auki, miten Lukon käy. Oikeastaan mikä vain on mahdollista. Onnettomin näköala on, että Lukko jää pudotuspeleistä ulos ja siinä tapauksessa se romahtaa peräti 10 sijaa mestaruuskaudestaan.
Toisaalta Lukolla on edelleen hurja pelaajamateriaali, suurin piirtein samaa luokkaa kuin mestaruuskaudella 2020-2021 oli. Se tekee Lukosta joukkueen, jota yksikään muu pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle joutuva joukkue ei toivo kohtaavansa heti kärkeen. Samalla tavalla Lukkoon joutuvat suhtautumaan mahdollista jatkoa silmällä pitäen sarjan kärkijoukkueet Ilves, Tappara ja Jukurit.
Luen Lukon suurseuraksi. Pienen paikkakunnan Rauman ylpeys, Lukko, operoi suuseuran taloudellisilla resursseilla. Toisaalta se on tehnyt sitä läpi koko 2000-luvun ilman vastaavaa menestystä, joten ehkä Lukkoa sopii puhutella epiteetein vauras mutta osaamaton suurseura. Yksi mestaruus ei kesää tee. Näyttäisi, että siihen tarvittiin jopa ajateltuakin enemmän nerokasta valmentajaa Pekka Virtaa.
Lukko on nyt niitä liipaisimella olevia hallitsevia mestareita, joka meni ja vaihtoi tai tuli vaihtaneeksi mestarivalmentajansa toiseen valmentajaan. Se ei lupaa kovin hyvää seuralle tänä keväänä. Tässä yhtälössä on käynyt vain kerran parhaalla mahdollisella tavalla, kuten edellä kirjasin ylös: Kärpissä Kari Heikkilän päävalmentajana voittaman mestaruuden jälkeen seuraava päävalmentaja Kari Jalonen uusi mestaruuden.
Lukon ongelma on ollut pelillinen. Vaikka päävalmentaja Marko Virtanen on tämän tästä selitellyt ja murehtinut joukkueensa loukkaantumisia ja koronahuolia julkisuudessa, ovat saman rumban käyneet läpi muutkin seurat.
Lukko on pelannut melkoista sekametelisoppalätkää koko kauden. Siinä on Virtasen lätkää, siinä on edelleen heikosti matkittua Virran lätkää, siinä apuvalmentajien välimallin lätkää ja aivan kuin pelaajillakin olisi ollut sanansa sanottavana, miten pitäisi pelata. Ja ehkä sopassa on myös urheilujohtaja Kalle Sahlstedtin lusikka. Mene, tiedä.
Tuolla edellä jo hylkäsin klassisen kliseen, mestaruuskrapulan.
Tekee mieleni kuitenkin ainakin tilapäisesti palauttaa tuo klisee voimaan: Lukko kärsii mestaruuskrapulasta. Krapula on itseaiheutettu olotila. Pelaajien taidot riittäisivät mihin tahansa. Mutta pelitapa yskii. Se on itseaiheutettua se.
Juttua muokattu 15.3. kello 12.12. Korjattu Kari Jalosen seuraaja HIFK:n päävalmentajana. Kevään 2011 mestaruuden jälkeen HIFK:ta valmensi Petri Matikainen, ei Pasi Sormunen.
