Sihvonen: Jussi Ahokas on kirjoittanut pelikirjansa täysin uusiksi

Nuorten Leijonien peli etenee erinomaisesti, kun asiaa tarkastelee turnaustasolla. Kirjoitin Suomen ensimmäisestä pelistä Ruotsia vastaan, että peli oli ”oikein hävitty” suomalaisilta.

Kyse oli siitä, että Nuoret Leijonat pyrki pelaamaan sopivasti kiekkokontrollia Ruotsia vastaan. Nimenomaan suomalaisen jääkiekkoilun peli-identiteetin Meidän pelin periaatteiden mukaan. Siinä ottelussa ei epäonnistunut muu kuin se, ettei joukkueen henkinen vireystila ollut optimaalinen.

Myös turnauksen välipeli, pakkopulla, ottelu Kazakstania vastaan, meni Suomelta pelitavallisten pyrkimysten osalta niin hyvin kuin se vain voi mennä altavastaajan kanssa.

Kaikesta näkee, että päävalmentaja Jussi Ahokas on kirjoittanut pelikirjansa täysin uusiksi sitten viime vuoden nuorten MM-kisojen. Vuosi sitten Nuoret Leijonat kiskoi pystyyn vanhanaikaista puolinopeaa pelitapaa, jossa puolustajat Miro Heiskasen johdolla kuljettelivat kiekkoa pelitilansa ja peli-ilonsa hukaten. Nyt puolustajat rytmittävät peliä ja pistävät kiekkoa liikkeelle.

Slovakiaa vastaan Nuoret Leijonat pelasi Meidän peliä mitä korkeimmin ylävivahtein. Se, mikä ottelun alussa näyttäytyi suomalaisilta pelaamisen ”hitautena”, tulee ymmärtää ja kääntää toisinpäin. Tämän yhteydessä on syytä asettautua slovakialaisten asemaan. Heidän on aivan kamala pelata, kun peliväline on koko ajan suomalaisilla.

RAPORTTI: Suomen yllätyshahmolta vakuuttavia otteita – Nuorten Leijonien puolivälieräpaikka varmistui

Kun peli kulkee, niin kuin se Nuorilla Leijonilla kulki, päästään kiinni siihen, mitä tarkoittaa peli-identiteetti. Se tarkoittaa yhteistä ymmärrystä siitä, mitä tehdään kimpassa jäällä; ja ennen muuta se tarkoittaa pelaamisen itseluottamuksen synnyttämistä sekä yksilötasolla että kollektiivina.

Kun joukkue pelaa näin täydellisesti oman pelisuunnitelmansa mukaan, ei ole syytä nostaa ketään yksilöä ylitse muiden.

Sitä pidän viisaana siirtona, että pelin kuluessa joukkueen paras pelaaja Eeli Tolvanen siirrettiin kakkosvitjaan. Rasmus Kuparin ja Aleksi Heponiemen tavattoman vahva pelillinen Kärpät-tausta osoittautui turhaksi painolastiksi Tolvaselle. Kupari ei ole perinteinen sentteri. Ja Tolvanen kaipaa nimenomaan perinteistä sentteriä.

Sellainen hänelle tarjoutuu Anton Lundellista.

Uusittu kakkosvitja Tolvanen-Lundell-Kakko pelasi heti yhteen päästyään lupaavia rintamahyökkäyksiä.

LISÄÄ AIHEESTA: Näkökulma: Jussi Ahokas muisti viime kisojen opin – Nuorilta Leijonilta elintärkeä muutos

Alkusarjan viimeisessä ottelussa USA:ta vastaan Nuoret Leijonat voi lähteä sopivasta asemasta kehittämään ja tutkimaan omaa pelitapaa, varsinkin siinä katsannossa, miten se toimii pohjoisamerikkalaista huippujoukkuetta vastaan.

Selvä asia on, että Suomen on pidettävä kiinni omasta peli-identiteetistään. Sillä sitten pelit joko voitetaan tai hävitään.

Oleellista on, että peli on mahdollisimman valmista puolivälieräottelussa.