Seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppänen kysyy, muuttuisiko kirkko, jos yli puolet äänioikeutetuista äänestäisi. Neljän vuoden takaisissa seurakuntavaaleissa äänestysprosentti oli 17.
– Helposti voidaan mieltää, ettei kirkkoon voi vaikuttaa demokraattisesti, ja tämä saattaa näkyä alhaisena äänestysprosenttina. Eikä tämä kirkollekaan aina ole helppoa, sanoo seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppänen.
Leppänen kertoo, että Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan mukaan kirkon päättäjät ovat arvoiltaan muuta väestöä konservatiivisempia, kirkon toimintaan aktiivisemmin osallistuvia ja hengellistä toimintaa enemmän korostavia. Valituissa ei siis näy koko 3,3 miljoonan äänioikeutetun jäsenen kirjo.
– Mitä jos kirkko saisikin tuuletusta? Jos saataisiin laajemmin jäsenistön ääni kuuluviin? Muuttuisiko kirkko nopeammin? Avartuisiko se? Tai mitä tapahtuisi? Nämä ovat mielestäni hyviä kysymyksiä, Leppänen pohtii.
Tasa-arvo puhuttaa
Leppänen kertoo esimerkiksi yhteiskunnassa käytävän keskustelun tasa-arvosta näkyvän ja puhuttavan kirkossa samalla tavalla kuin muuallakin. Vaikka esimerkiksi lakialoite tasa-arvoisesta avioliittolaista on yhteiskunnallinen kysymys, moni kokee, että kyseessä on myös kirkon kysymys. Kirkolta kaivataan kannanottoja asian suhteen.
– Papit ja piispat eivät voi esimerkiksi päättää, että haluaisivat vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, vaan näistä asioista päätetään demokraattisesti kirkolliskokouksessa, Leppänen kertoo.
Vaaleilla valittujen arvot vaikuttavat päätöksiin
Seurakuntavaaleilla valituissa kirkkovaltuustoissa ja seurakuntaneuvostoissa päätetään käytännön asioista, kuten määrärahoista ja toiminnasta. Vaikka päätöksiä tehdään konkreettisista asioista, vaikuttavat arvokysymykset myös paikallisessa päätöksenteossa, esimerkiksi silloin kun päätetään kenelle annetaan tukia, Leppänen sanoo. Esimerkiksi vuonna 2011 Helsingin kirkkovaltuusto päätti, ettei se anna tukea sellaisille lähetysjärjestöille, jotka eivät hyväksy naispappeutta tai suhtautuvat seksuaalivähemmistöihin avoimen kielteisesti.
Seurakuntavaaleilla valitut vaikuttavat myös siihen, järjestetäänkö paikallisesti vaikkapa vanhustoimintaa vai lapsitoimintaa. Valitut luottamushenkilöt myös päättävät seurakuntien työntekijöistä, joten heidän arvokäsityksensä esimerkiksi naispappeuden suhteen voivat vaikuttaa rekrytointipäätöksissä. Tämän lisäksi kirkkovaltuustot päättävät, ketkä valitaan maallikkoedustajiksi kirkolliskokouksiin.
– Jos eduskunta hyväksyy tasa-arvoisen avioliittolain, niin kirkolliskokous ratkaisee sen, miten kirkko siihen suhtautuu ja millaisia päätöksiä kirkko siitä tekee, Leppänen sanoo.
Kuva: All Over Press