Suomeen tuoduista kannettavista tietokoneista kaksi kolmannesta ja matkapuhelimista lähes puolet tulee Kiinasta.
Suomen suurimmat ja kriittisimmät taloudelliset riippuvuudet Kiinasta liittyvät erityisesti tavaroiden tuontiin, todetaan Suomen Pankin tuoreessa selvityksessä. Sen mukaan Suomen Kiinan-tuonnin arvosta yli puolet on koneita ja elektronisia laitteita.
Kiinan osuus Suomen tavaratuonnin arvosta on noussut yhdeksään prosenttiin koronapandemian jälkeen. Venäjä-tuonnin voimakkaan supistumisen jälkeen Kiina on nykyään Suomen kolmanneksi tärkein tuontimaa Saksan ja Ruotsin jälkeen.
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen selvityksessä läpi käytyjen ulkomaankauppatilastojen perusteella vuosina 2016–2021 Kiinasta tuotiin arvolla mitaten eniten koneita ja laitteita, vaatteita, huonekaluja sekä leluja, pelejä ja urheilutavaroita. Tuonnin arvosta yli puolet oli sähkökoneita ja mekaanisia laitteita.
Erityisen paljon Kiinasta tuotiin matkapuhelimia ja kannettavia tietokoneita, joiden osuus oli yhteensä kaksi prosenttia koko Suomen tavaratuonnin arvosta.
– Suomeen tuoduista kannettavista tietokoneista kaksi kolmannesta ja matkapuhelimista lähes joka toinen tulee Kiinasta. Lisäksi suurin osa monitoreista ja matkapuhelinten osista tuodaan Suomeen Kiinasta, perjantaina julkistetussa selvityksessä todetaan.
Selvitys on osa ulkoministeriön koordinoimaa laajempaa selvitystä Suomen Kiinaa koskevista kaupallisista riippuvuuksista.
Todellinen riippuvuus todennäköisesti tilastoja suurempaa
Suomen Kiina-riippuvuus tavaratuonnissa on merkittävää myös vaatteiden ja tekstiileiden osalta. Näiden voidaan kuitenkin arvioida olevan vähemmän kriittisiä tai helpommin korvattavissa olevia tuoteryhmiä, selvityksessä muistutetaan.
Suomen taloudellista riippuvuutta Kiinasta arvioitaessa on Suomen Pankin mukaan muistettava, että Suomi on osa maailmamarkkinoita. Esimerkiksi Euroopan unionin riippuvuus Kiinasta on EU:n kriittisiksi arvioitujen raaka-aineiden osalta selvästi Suomen suoraa tuontiriippuvuutta suurempaa, mikä kuitenkin tarkoittaa sitä, että myös suomalaiset toimijat ovat viime kädessä riippuvaisia Kiinasta näiden raaka-aineiden osalta.
Kiinasta peräisin olevat harvinaiset maametallit esimerkiksi päätyvät Suomeen tavallisesti osana jotain valmista laitetta tai sen osaa, eikä riippuvuus siten näy täysin kauppatilastoissa.
– Suomalaiset yritykset hankkivat raaka-aineita pääasiassa jatkojalostettuna kansainvälisiltä markkinoilta, jolloin viime kädessä Suomikin on yhtä riippuvainen Kiinasta kuin koko maailma, selvityksessä todetaan.
Tuonnin tarkastelu tuontierittäin kätkee taakseen tuotantoketjut, jonka vuoksi ei voida tietää, sisältyykö valmiiseen tuotteeseen kiinalaisia raaka-aineita ja komponentteja. Siksi Suomen Pankin selvityksessä todetaan, että Suomen todellinen Kiina-riippuvuus on todennäköisesti nyt esitettyjä arvioita suurempaa.