SDP:n Kiljunen MTV:lle: Nyt valmisteltu käännytyslaki saattaa kaatua

Hallitus on valmistellut niin sanottua käännytyslakia, joka mahdollistaisi turvapaikanhakijoiden käännyttämisen itärajalta takaisin Venäjälle hybridioperaation yhteydessä.

Poikkeuslain kiireellinen läpivienti vaatisi eduskunnalta viiden kuudesosan enemmistön tuen.

Lue myös: Venäjän tuntija pelkää itärajan politiikan kääntyvän Suomea vastaan: "Kovaa ja kylmää"

Oppositiopuolue SDP:tä edustava Kimmo Kiljunen arvelee, ettei nyt valmisteltu laki välttämättä saa tuota enemmistöä.

– Minun näkemykseni mukaan jonkinlaista rajalakia tarvitaan, mutta se tuskin olisi tämä hallituksen esitys. Jos se olisi tämä hallituksen esitys, minun on vaikea nähdä, että sille syntyy viiden kuudesosan enemmistö, eli se [lakiesitys] kaatuu, Kiljunen sanoo.

Kiljunen: Laajoja kysymyksiä ratkottava

Käännytyslakia koskeva lyhyt lausuntokierros päättyi eilen. Useat lausunnoista ovat hyvin kriittisiä.

Oikeuskansleri halusi hallituksen täsmentävän erityisesti sitä, missä tilanteessa käännytysmenettely voitaisiin ottaa käyttöön ja minkälaiset vastuut ja velvollisuudet koskisivat yksittäisiä rajavartijoita, jotka päättäisivät käännytyksistä.

Hallitus muokkaa nyt lakiesitystä lausuntokierroksen pohjalta ja antanee lakiesityksen lähiaikoina eduskunnan käsiteltäväksi.

Kiljusen tulkinta kuitenkin on, että eduskunnan viiden kuudesosan enemmistön saaminen vaatisi vielä periaatteellisempien kysymyksien ratkomista.

Pohdintoja käyvät Kiljusen mukaan vähintään oppositioedustajat, "ja hallituspuolueissakin on voimia".

– Siinä on ylipäätään se kysymys, miten turvapaikanhaku varmistetaan ihmisille, jotka ovat vainon kohteena tai joutumassa potentiaalisesti kidutuksen kohteeksi.

– Itse tulkitsen, että tämä on vielä vähän laveampi kysymys, kuin mihin oikeuskansleri kiinnittää huomiota, Kiljunen sanoo.

Lue myös: RKP pui kantaansa rajalakiin ensi viikolla: "Esille tullut haasteita"

Suomi on sitoutunut kansainvälisiin velvoitteisiin, joiden mukaan Suomen on aina turvattava aito ja tehokas mahdollisuus hakea turvapaikkaa maasta.

Käännytyslaki on vähintäänkin lähellä niin sanottua push back -menettelyä, josta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Puolalle langettavia tuomioita, Kiljunen huomauttaa.

Vastustaako kuudesosa kansanedustajista?

Oppositiopuolue vasemmistoliitto on jo ilmoittanut vastustavansa käännytyslakia. Etenkin vihreät ja SDP ovat vielä kysymysmerkkejä.

Hallituspuolueista RKP on ollut selvästi muita kriittisempi.

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar sanoi viime viikolla, ettei voi äänestää nykymuotoisen hallituksen käännytyslain puolesta.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoo MTV Uutisille SDP:n tekevän päätöksensä käännytyslaista vasta kun mahdollinen lakiesitys on käsitelty eduskunnan valiokunnissa.

– Kyllä nyt vastuullisena oppositiopuolueena meidänkin täytyy odottaa, minkälaisia johtopäätöksiä maan hallitus tekee lausuntopalautteesta ja miten se viimeistelee lakiluonnosta, Tuppurainen kommentoi Kiljusen epäilyjä.

Tuppurainen ei vielä ota kantaa siihenkään, pitääkö SDP asiassa ryhmäkuria vai onko mahdollista, että sen edustajat äänestäisivät täysin oman harkintansa mukaisesti.

Jos vasemmistoliitto ja vihreät äänestäisivät ryhminä kokonaisuudessaan lakia vastaan, vaatisi lain kaatuminen eduskunnan täysistunnossa noin kymmenkunnan SDP- tai RKP-kansanedustajan vastustuksen.

Moni kansanedustaja on Kiljusen sanoin puun ja kuoren välissä: yhtäältä on ratkottava aito turvallisuusuhka, toisaalta Suomen omakin turvallisuus perustuu kansainväliseen oikeuteen ja sopimuksien noudattamiseen.

Kiljunen korostaa kommentoivansa asiaa SDP:n kansanedustajana. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana hän korostaa vain sitä, että laista tulisi löytää kansallinen yhteisymmärrys.

Juttua täydennetty kello 14.54. Lisätty Tytti Tuppuraisen kommentit.