Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Sara Paavolainen: Näin lapsen kehitysvamman kanssa eletään

Sara Paavolainen tietää, millaista elämä lapsen kehitysvamman kanssa on.
Sara Paavolainen tietää, millaista elämä lapsen kehitysvamman kanssa on.
Julkaistu 29.01.2012 17:00(Päivitetty 01.11.2012 12:03)

Kehitysvammaiset voivat kohdata Suomessa yhä syrjintää, mutta ajat ovat parantuneet huimasti. Vamman kanssa eletään tavallista, täysipainoista elämää, johon kuuluvat niin koulu, työ kuin oma kotikin.

Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja kehitysvammaisen Saimin äiti Sara Paavolainen kertoo, ettei heidän perheensä ole vamman suhteen kokenut minkäänlaisia ongelmia. Hän on kuitenkin seurannut, kuinka kaikki eivät ole olleet yhtä onnekkaita.

– Kehitysvammaiset ihmiset ovat kohdanneet ihan pöljiä ongelmia, kuten esimerkiksi, että eivät ole päässeet baareihin sisään, tai sitten tämä Valviran tapaus, Sara puuskahtaa.

Hänestä on hyvä, että epäkohdista herätetään keskustelua.

– Ihmisoikeudet kun kuuluvat kaikille, myös kehitysvammaisille.

"Äitini olisi antanut kehitysvammaisen lapsen pois"

Ajat ovat muuttuneet huimasti jo Saran omana elinaikana. Saimin syntyessä vuonna 1984 Saran oma äiti oli todennut, että jos hänen tyttärensä olisi aikanaan syntynyt Downin syndrooman kanssa, hän olisi antanut vauvan pois.

– Tyttäreni syntyi rakastettuna ja toivottuna perheenjäsenenä, Sara sanoo hellyyttä äänessään.

– Kehitysvammaisen henkilön esteet elämässä ovat hänen itsensä, eivät minun äitinä. Äitinä tehtäväni on katsoa, että vamman suhteen hänellä on niitä esteitä mahdollisimman vähän elämässään.

Saimin syntyessä yhteiskunta oli herännyt näihin esteisiin. Vasta vuonna 1985 laki oppivelvollisuudesta turvasi vammaisen lapsen oikeuden käydä koulua, ja vaikeasti vammaiset lapset pääsivät koulutielle vasta 1990-luvun puolella.

Lainsäädäntö oli ylipäänsä edennyt vasta 1970-luvulla turvaamaan kehitysvammaisille edes jossain määrin yhtäläiset oikeudet kuin muillekin.

Kaikki tarvitsevat oman kodin

Saimi on siis saanut käydä koulunsa, mutta kaikkien lasten ja nuorten tavoin myös kehitysvammaisille tulee aika aikuistua. Käytännön asiat ovatkin aiheuttaneet Saran perheelle eniten vaikeuksia, ja kaikkein haasteellisimmaksi seikaksi Sara nimeää asumisen.

– Yläasteella havahduimme siihen, että kehitysvammaisten asumisjärjestelyt ovat aivan rempallaan. Ei ollut mitään tietoa milloin, minne ja minkä laatutason asuntoon lapset pääsisivät muuttamaan aikuistuttuaan, Sara kertoo.

Vanhempien aktiivisuudesta syntyi Käpytikka-yhdistys, jonka rakennuttama Käpytikka-talo toteutti nuorten toiveet omasta kodista.

– Vielä parikymmentä vuotta sitten asuttiin laitosmaisesti. Nyt ollaan hyvässä vaiheessa, Sara iloitsee, ja kiittelee Helsinkiä aktiivisesta toiminnasta asian auttamiseksi.

Viranomaisetkin ovat nimittäin havahtuneet huomaamaan, että vammaiset tarvitsevat tuettua asumista ja itsenäisempiä vaihtoehtoja laitosten sijaan.

Piiloasunnottomuutta ja työttömyyttä

Sara on huolissaan siitä, että monet aikuiset kehitysvammaiset asuvat yhä lapsuutensa kodissa vanhempiensa hoivissa. Tällainen asumisjärjestely luonnollisesti etenee väistämättä tiensä päähän, ja vaihtoehtoja olisi syytä miettiä.

– Itseni ikäisiä, viisikymppisiä kehitysvammaisia asuu edelleen lapsuutensa kodeissa. Kehitysvammaisten keskuudessa kärsitäänkin piiloasunnottomuudesta, Sara sanoo.

Saran mukaan Helsingissä on hieman alle 2 000 kehitysvammaista, ja suurin osa heistä on aikuisia. Itsenäistä, ihmisarvoa tukevaa asumista siis tarvitaan, jotta he pystyvät aikuistumaan.

Vammaisilla on samat sosiaaliset tarpeet kuin muillakin, joten myös työnteko on tärkeä osa itsenäistä elämää. 27-vuotias Saimi on suorittanut Diakonissalaitoksella kotitalous- ja kuluttajapalveluiden erikoistutkinnon.

– Kehitysvammaiset kykenisivät paljon nykyistä enemmän sijoittumaan tuettuun työhön tavallisilla työpaikoilla, esimerkiksi palvelualoilla. Työmarkkinat eivät osaa käyttää tätä mahdollisuutta, Sara toteaa.

– Kehitysvammaiset ovatkin monesti erittäin ahkeria, innokkaita työntekijöitä.

Studio55.fi/Milja Atu

Kuvat: Lehtikuva ja Colourbox.com

Lisää aiheesta:

20 todistetta, että sinulla menee paremmin kuin luuletHyvää Elämää -ohjelma jatkaa terveyden tiellä – Studio55.fi-sivujen päivitys lakkaaJo viiden kilon ylipaino voi nostaa syöpäriskiä puolellaSyöpäpotilaan hiustenlähtö vähenee tutkitusti tällä keinollaViisi merkkiä siitä, että olet pitkäkestoisessa parisuhteessaHikoilu on kiinni koosta, ei sukupuolesta
Studio55

Tuoreimmat aiheesta

Studio55
  • 06.03.201706:15
    Studio55

    20 todistetta, että sinulla menee paremmin kuin luulet

  • 02.03.201708:06
    Studio55

    Hyvää Elämää -ohjelma jatkaa terveyden tiellä – Studio55.fi-sivujen päivitys lakkaa

  • 02.03.201706:15
    Syöpä

    Jo viiden kilon ylipaino voi nostaa syöpäriskiä puolella

  • 01.03.201719:30
    Studio55

    Syöpäpotilaan hiustenlähtö vähenee tutkitusti tällä keinolla

  • 01.03.201706:15
    Studio55

    Viisi merkkiä siitä, että olet pitkäkestoisessa parisuhteessa