Salamatutkija Helsingin harvinaisesta supersalamasta: Voimakkaimmat salamat monikertaisia siihen verrattuna

Jättisalaman rysähdys tallentui Miikan itkuhälyttimeen – kuuntele 1:14
Kuuntele tästä, miltä jättisalaman rysähdys kuulosti Helsingin Herttoniemessä.

Helsingissä viikonloppuna iskenyt ja sähköverkkoon vaikuttanut poikkeuksellisen voimakas salama ei ole lähelläkään salaman arvioitua teoreettista voimakkuutta, salamatutkija Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta kertoo.

Herttoniemessä iskeneen salaman voimakkuudeksi on kerrottu 112 kiloampeeria, eli 112 000 ampeeria. Mäkelä kertoo, että salaman virta vaihtelee nykykäsityksen mukaan sattumanvaraisesti, ja yli sadan kiloampeerin salamoita on alle prosentti kaikista salamoista. 

Hän arvioi, että Herttoniemen salaman kaltaisia yli sadan kiloampeerin salamoita on Suomessa vuodessa muutamista kymmenistä muutamiin satoihin.

Mäkelä muistuttaa, että heikkokin salama on voimakas. Jos salaman keskimääräinen huippuvirta on joissain 16 kiloampeerin paikkeilla, liikkuu kodin sähkövirta vain joissain ampeereissa. Esimerkiksi omakotitalossa onkin tärkeää, että niissä on ukkosenjohdatin salamaniskun varalta.

– Se on aivan valtava äkillinen mosaus, Mäkelä kuvailee virran suuruusluokkien eroa.

Miten voimakas salama voi olla?

Mäkelän mukaan salaman voimakkuuden tarkkaa ylärajaa ei tiedetä.

– Se on tieteelle vähän mysteeri. Ei tiedetä, mikä on salaman voimakkuuden maksimiarvo.

Mittausten ja teoreettisten laskelmien perusteella on arvioitu, että yläraja saattaa olla jossakin noin 500 kiloampeerin paikkeilla. Luku on yli nelinkertainen Herttoniemen salamaan.

Mäkelä korostaa, että tällainen salama olisi erittäin harvinainen ja niitä havaitaan Euroopassa vuodessa ehkä yksi tai kaksi. Vertailun vuoksi Euroopassa on hänen mukaansa satoja miljoonia salamaniskuja vuodessa.

Miten voimakas on ollut Suomen voimakkain salama?

Miten voimakas sitten on ollut Suomen historian voimakkain salama?

Tutkijat keräävät tietoa salamoista, niiden iskupaikoista ja ajankohdasta salamapaikantimien avulla. Niiden anturit havaitsevat ja mittaavat salamoita. 

Anturit tulkitsevat kuitenkin sähkömagneettisia signaaleita etäältä, joten tulokset esimerkiksi salaman voimakkuudesta eivät ole täysin varmoja. Siksi Mäkelä ei halua tilastoista tulkita Suomen historian voimakkaimpia salamoita, koska äärimmäisiä tuloksia voivat vääristää mittausvirheet.

– Mutta useampi satatuhatta ampeeria se varmasti on, hän arvioi.

Muutamissa maailman tutkimuslaitoksissa salamoita mitataan myös suoraan mastomittauksilla. Nämä mittaukset antavat salaman tarkan virta-arvon. 

– Harmillisesti näihin mastoihin iskee salamoita vain muutamia vuodessa, joten on hyvin epätodennäköistä, että nimenomaan äärimmäisen voimakas salama sattuisi iskemään nimenomaan mittausmastoon, Mäkelä kertoo.

Liven sää 24.9 5:07
Katso meteorologin arvio salamasta ja ennuste alkavalle viikolle.

Lue myös:

    Uusimmat