Hellepäivät ja maasalamat loistivat poissaolollaan kesäkuun aikana.
Kesäkuussa hellepäiviä oli tavallista vähemmän ja salamoita ennätyksellisen vähän, kertoo Ilmatieteen laitos. Auringonpaistetunteja kertyi tavallista vähemmän, paikoin jopa harvinaisen vähän. Yhteensä tunteja oli noin 150–290.
Maasalamoita paikannettiin vain runsaat 1 700, mikä on 60-luvulta alkavissa salamointitilastoissa pienin kesäkuun määrä. Maasalamoiden pitkän ajan keskiarvo on noin 25 000.
Hellepäiviä oli vain kaksi. Vuodesta 1961 lähtien hellepäiviä on ollut kesäkuussa vähemmän neljästi ja yhtä paljon kahdesti.
Kesäkuussa myös kahdenkymmenen asteen ylittäviä päiviä oli koko maassa tavallista vähemmän. Monin paikoin niitä oli harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen vähän.
Kuun keskilämpötila oli Suomessa tavanomainen, vaikka suurimmassa osassa maata lämpötila oli 0–1 astetta pitkän ajan keskiarvon alapuolella. Koko maan keskilämpötila oli 12,3 astetta.
Sademäärät olivat tavallista suurempia
Kesäkuun ylin lämpötila oli 29 astetta, joka mitattiin Jämsässä 15. kesäkuuta. Alin lämpötila oli kolmisen astetta pakkasta, joka mitattiin Enontekiöllä juhannusaattona.
Maan pohjoisosassa keskilämpötila vaihteli noin 9–12 asteen välillä. Etelä- ja keskiosassa lämpötilat vaihtelivat noin 12–15 asteen välillä.
Sadetta tuli tavallista enemmän maan etelä- ja keskiosissa. Etenkin Uudeltamaalta Etelä-Karjalaan ulottuvalla alueella sademäärä oli harvinaisen suuri.
Pohjois-Karjalassa sademäärät jäivät pitkän ajan keskiarvon alapuolelle, kun taas maan pohjoisosissa sademäärä vaihteli keskiarvon molemmin puolin.
Kesäkuun alussa oli luntakin. Enontekiöllä oli suurimmillaan 25 senttimetriä lunta neljän päivän ajan. Se jäi kesän toistaiseksi viimeiseksi lumihavainnoksi.