SAK on tyrmistynyt lomautushelpotusten väärinkäytöstä – palkansaajat kavahtavat leikkauslistoja ja satsaisivat osaamiseen

Koulujen avaamisella myös rahallinen merkitys – näin Suomen talous pyörii kriisin jälkeenkin:"Siihen liittyy arvovalintoja, miten halutaan erityyppisiä ihmisiä kohdella" 7:05
Muun muassa työelämäprofessori Vesa Vihriälä on aiemmin kertonut, miten koronakriisillä ja sen tuomilla rajoituksilla on laajoja talousvaikutuksia. Myös koulurajoituksilla on ollut taloudellisia vaikutuksia.

Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK painottaa, ettei työehtojen heikentäminen ole ratkaisu koronakriisistä nousemiseen

Tänään koolla ollut SAK:n hallitus painottaa, ettei esimerkiksi lomautushelpotuksista saa tulla pysyviä järjestelyjä.

Jotkut yritykset ovat SAK:n mukaan jopa käyttäneet väärin helpotuksia.

– Helpotusten tavoitteena on pitää yritykset hengissä pahimman kriisin yli, jotta työntekijöillä on sen jälkeen työpaikka mihin palata. Valitettavasti jotkin yritykset ovat kuitenkin käyttäneet poikkeusmääräyksiä hyväkseen ja ilmoittaneet lomautuksista, vaikka todellisia tuotannollisia tai taloudellisia syitä niille ei ole. Tämä on ehdottoman tuomittavaa ja se on jatkossa estettävä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta jyrähtää.

Paikallista sopimista?

SAK on sen sijaan myötämielinen siihen, että yrityksissä sovitaan paikallisesti jonkinlaisista joustoista, jos koronatilanne niin vaatii.

Lomautuskäytäntöihin on jatkossa mahdollista hakea toimialakohtaisia ratkaisuja, kun kriisin nopein ja syvin vaihe on ohi.

Varsinaisten työehtojen heikennyksiä SAK sen sijaan kavahtaa.

– Työehtosopimuksia työehtojen heikentämiseksi ei pidä avata, mutta paikallista sopimista voidaan hyödyntää yritysten tilanteen mukaan. Työnantajien direktio-oikeutta esimerkiksi lomien ja lomautusten osalta ei kuitenkaan pidä lisätä, Eloranta täsmentää.

Satsausta osaamiseen

Koronakriisistä kavutaan SAK:n mukaan ylös siten, että osaamisesta ja ihmisten hyvinvoinnista pidetään huolta. Tämä vaatisi rahan jakamista eikä sen säätämistä.

– Talouden jälleenrakennus edellyttää satsauksia osaamiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Finanssikriisi osoitti, että leikkauslistoilla ei saada kestävää kasvua aikaiseksi. Erityisen tärkeää on pitää huoli niiden ihmisten hyvinvoinnista, joiden toimeentulo on heikentynyt työn loppumisen tai vähenemisen, sairastumisen tai sairastumisriskin vuoksi, Eloranta selvittää.

SAK ja muut palkansaajajärjestöt ovat ehdottaneet työttömyysturvan määräaikaista korottamista 50 eurolla kuukaudessa, mikä keventäisi työttömien ja lomautettujen työntekijöiden taloudellista taakkaa.

Järjestöt ovat lisäksi esittäneet työttömyysturvan enimmäisaikalaskurin jäädyttämistä, palkkaturvan vahvistamista, palkkatuen uudistamista tukemaan työllisyyden nopeaa nousua ja yritystoiminnan alkamista sekä kuntien taloudellista tukemista.

Puheenjohtaja Jarkko Eloranta ihmettelee myös kuntien kasvanutta intoa käydä lomautuksiin ja irtisanomisiin tähtääviä yt-neuvotteluja.

– Kuntien työntekijöiden tekemälle työlle on nyt suuri tarve. Palkanmaksuun tarvittavat varatkin on kunnissa tälle vuodelle budjetoitu, SAK:n tiedotteessa todetaan.

Lue myös:

    Uusimmat