Palkansaajakeskusjärjestö SAK haluaa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan 100 päivän koronapidennyksen. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta perusteli vaatimusta MTV:n Uutisextrassa sillä, että monilla aloilla koronatyöttömyys jatkuu.
Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tyrmäsi MTV:n Uutisextrassa ajatukset ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta. Viimeksi työttömyysturvan muuttamisen tavalla tai toisella nosti esiin valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.), kun hän MTV:n haastattelussa pohti hallituksen mahdollisia uusia työllisyystoimia.
– Sanotaanko näin, että sieltä saadaan työllisyysvaikutuksia vain, jos siihen tehdään merkittäviä leikkauksia. Ja työttömyysturvan leikkauksiin tässä kohden ainakaan SAK:lla ei ole tahtoa, totesi Eloranta.
Ansioturvaan 100 päivän korona-pidennys?
SAK haluaa päinvastoin jatkaa vuoden vaihteessa päättynyttä ansioturvan väliaikaista korona-pidennystä.
– Meidän mielestä juuri nyt olisi ehkä syytä miettiä ansiosidonnaisen pidentämistä sadalla päivällä suhdannesyistä, koska näyttää siltä, että tämä koronatilanne edelleen jatkuu, perusteli Eloranta.
Pidennys hidastaisi pitempään työttömänä olleiden putoamista pelkälle peruspäivärahalle, kun ansioturvan jäljellä oleviin päiviin tulisi 100 päivän pidennys. Normaalisti ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa voi saada enintään 300-500 päivältä.
– Vaikkapa SAK-laisista aloista teatteriala, muusikot ynnä muut tällaiset, joilla työllisyystilanne näyttää pysyvän aika vaikeana aika pitkään, niin olisi kyllä kohtuullista, että myös ihmisille annetaan tukea, kun yrityksillekin on tässä kohtalaisesti tukea annettu, totesi Eloranta.
Paikallisesta sopimisesta ei sovita
Eloranta torjui MTV:n Uutisextrassa myös valtiovarainministeri Vanhasen toisen työllisyyskeinon eli paikallisen sopimisen laajentamisen. Eri osapuolia edustava työryhmä pohtii parhaillaan paikallisen sopimisen ulottamista myös järjestäytymättömiin yrityksiin.
Ay-liike haluaa pitää sopimiskontrollin itsellään eli paikallisen sopimisen rajat määriteltäisiin liittojen työehtosopimuksissa ja liittojen luottamusmiehet vastaisivat neuvotteluista.
Yrittäjäpuolella haluttaisiin kevyempää mallia, jossa työehtosopimusten paikallisista joustoista voitaisiin sopia myös liittoon kuulumattoman työntekijöiden valitseman luottamusvaltuutetun kanssa.
Odotukset pitkään jatkuneen kiistan ratkeamisesta eivät ole korkealla.
– Se on varmaankin vaikea pala. Siellä on hyvin erilaisia intressejä. Ammattiyhdistysliikkeelle tietysti työehtosopimusjärjestelmä ja luottamusmiesten tekemä sopiminen on erittäin tärkeää ja tietysti työnantajajärjestöillä Elinkeinoelämän keskusliitolla ja Suomen yrittäjillä on vähän omat näkemyksensä ja kaikilla on hieman erilaiset näkemykset, kuvasi Eloranta tilannetta..
Paikallisen sopimisen työryhmän määräaika päättyy tämän kuun lopussa. Hallituksen on määrä päättää uusista työllisyystoimista puoliväliriihessään huhtikuussa.