Työllisyyden ja julkisen talouden kannalta merkityksettömät lakihankkeet joutavat romukoppaan.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo SAK:n olevan valmis keskustelemaan työehtojen koordinaatiosta. Keskusjärjestö kuitenkin torjuu ajatuksen valtakunnansovittelijan kädet sitovasta valtiollisesta palkkakatosta, jossa yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan sovintoehdotuksella.
Eloranta sanoi SAK:n edustajiston kokouksessa, että työehtojen koordinaatiota ei voi toteuttaa pakottavalla lainsäädännöllä, kuten hallitus suunnittelee.
Työmarkkinamallin pitää Elorannan mukaan pohjautua solidaariselle palkkapolitiikalle ja siinä pitää ottaa huomioon toimialakohtainen joustavuus ja samapalkkaisuustavoitteen edistäminen. Lisäksi toimiva malli vaatii sitä, että sopimuskaudet yhtenäistetään ja että sopijaosapuolet ovat korkeasti järjestäytyneitä. Kustannusvaikutukset on saatava läpinäkyviksi, ja osapuolilla on oltava yhteisesti jaettu tieto taloustilanteesta.
– Jatkossa ei voi olla niin, että työnantajalla on tiedon tuotannossa ja kustannusten laskemisessa monopoli, jonka perusteita ei tiedetä eikä avata ja jotka valtakunnansovittelijan pitää sellaisenaan hyväksyä, Eloranta sanoi puheessaan.
Eloranta huomautti, että työmarkkinamallista on vaikea neuvotella samalla kun hallitus vie eteenpäin ansiosidonnaisen työttömyysturvan romuttamista ja heikentää ammattiyhdistysliikkeen mahdollisuuksia huolehtia työntekijöiden palkoista ja työehdoista.
– Jos hallitus oikeasti haluaa saada osapuolten yhteisen näkemyksen työmarkkinamallista, sen pitää muuttaa kurssiaan merkittävästi sosiaaliturvan leikkauksissa ja työlainsäädännön heikennyksissä. Työtaisteluoikeudet ja paikallisen sopimisen ehdot ovat olennainen osa työmarkkinamallia.
Elorannan mukaan hallituksen tulisi arvioida uudelleen työllisyyden ja julkisen talouden kannalta merkityksettömiä lakihankkeitaan.
– Näin se voi omalta osaltaan rauhoittaa tilannetta työmarkkinoilla ja edistää yhteisen työmarkkinamallin syntymistä, Eloranta neuvoi.