Seinäjokelaisen Marika Kalliovälin kodissa ei enää kuulu tuttu tassujen töminä. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla Kalliovälin 6-vuotias staffordshirenbullterieri Rocky veti viimeisen henkäyksen ja kallisti päänsä omistajansa syliin viimeisen kerran. Surullista tapahtumaa edelsi soittelurumba eteläpohjalaisiin eläinlääkäreihin, mutta turhaan.
Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna Kallioväli huomaa Rocky-koiran hengityksen muuttuneen raskaammaksi.
– Rocky läähätti aiempaa enemmän ja hengitti pinnallisesti. Se ei ollut enää sellaista iloista kieli pitkällä -läähätystä, mitä se yleensä teki lenkin jälkeen.
Kun koiran olo ei parantunut yön aikana, Kallioväli ottaa puhelimen käteen. Varhain maanantaiaamuna hän alkaa soitella paikallisia eläinlääkäreitä läpi.
– Seinäjoen alueella ei ollut yhtäkään vapaata aikaa. Soitin läpi kaikki yksityiset ja kunnalliset klinikat.
Yli 200 kilometriä ultraan
Kallioväli päättää, että apua on saatava. Hän pakkaa potilaan autoon ja lähtee etsimään lääkäriä, joka ottaisi Rockyn vastaan, kun huomaa koiran huonon kunnon.
– Kävelin itkien vastaanottoon ja pyysin katsomaan koiraa. Ne ottivat minut onneksi sisään, vaikka aikoja ei ollutkaan.
Seinäjoen Evidensia tutkii Rockyn. Pian selviää, että koiran sydän on laajentunut. Lääkitystä ei kuitenkaan voida aloittaa ennen sydämen ultraäänitutkimusta. Seuraava vapaa aika on vasta yli kahden viikon päästä.
Soittelurumbasta huolimatta Kallioväli ei saa tutkimusaikaa lähipäiville muualtakaan. Kaikki ajat ovat buukattuina.