Sahti houkuttaa turistit Padasjoelle – mutta saattaa muistuttaa itsestään seuraavana päivänäkin

Antero Sivonen, 74, viihdytti markkinoilla tänäkin vuonna juhlakansaa haitarin soitollaan ja nautti itse tunnelmasta ja markkinahumusta.

Nimestään huolimatta Sahtimarkkinat ei ole pelkkä ryyppyjuhla. Siitä kertoo Sivosen mukaan muun muassa se, että paikalla ei tarvita edes virkavaltaa.

– Kyllähän sitä sahtiakin aina maistellaan ja onhan siinä kaksi baariakin, jossa juodaan myös olutta, mutta humalaisia on ainakin iltapäivällä vielä harvassa. Illalla kymmenen jälkeen tilanne toki vähän muuttuu. Mutta poliiseja siellä ei ole kuitenkaan koskaan tarvittu.

Onko sahti sitten hyvää? Se on Sivosen mukaan makuasia. Alkoholia siinä on 13 prosenttia, joten sen kanssa kannattaa olla varovainen.

– Se maistuu aika hyvältä ja makealta, mutta kun ottaa toisen lasillisen, saattaa jopa horjahtaa, kun nousee jakkaralta. Maku toisaalta sen jälkeen vain korjaantuu. Lopputulos on kuitenkin paha, jos sillä ottaa kovan humalan, eli seuraava aamu on vaikea. Vatsa ei sitä kestä.

Väki väheni, mutta kylä säilyi

Kun Antero Sivonen oli pikkupoika, hänen kotikylänsä Maakeski, jossa asuu nyt noin 300 ihmistä, pullisteli väkeä, kyläkauppoja oli neljä ja lapsilaumat laidunnettiin omaan kyläkouluun.

Sittemmin Maakeskelle kävi niin kuin monille muillekin Suomen kylälle: väki kaikkosi. Viime kesänä joutui lopettamaan viimeinen kyläkauppakin.

Mutta kylänraitti on Sivosen mukaan entisellään. Maalaistalot täplittävät maisemaa, pallokenttä muuttuu talvisin jääkiekkokaukaloksi ja palvelua saa muun muassa rengasliikkeestä.

Muita palveluita saadakseen pitää mennä Padasjoen kirkonkylälle. Siellä toimii muun muassa lukio, joka tuli Sivoselle tutuksi aikuisiällä. Hän kirjoitti sieltä ylioppilaaksi 68-vuotiaana.

Maakesken kauniin kylän ja keskustan lisäksi Padasjoella kannattaa Sivosen mukaan tutustua Päijänteen kimaltaviin vesiin ja Kelventeen laguuneihin. Myös Evon retkeilyalue on kokemuksen arvoinen paikka.

Joskus hidas hämäläinenkin tuskastuu

Hämäläisyyteen liitetään perinteisesti hitaus. Antero Sivosen mukaan padasjokelaisissa on hitauden lisäksi myös vissiä jääräpäisyyttä.

– Täällä mietitään kaikki asiat tarkkaan ja jos suututaan, niin ollaan kyllä pitkään suutuspäissään, jopa vuosia. Lisäksi ollaan aika kovia työntekijöitä eikä periksi anneta.

Harkitsevuudessakin on huonot puolensa, niin kuin Sivosen kertoma vanha padasjokelainen murrekasku osoittaa.

– Tyttö ja poika viettävät iltaa ja yötä yhdessä. Aamuyöllä aikansa vongattuaan poika alkaa jo viimenään hermostua ja sanoo: Pitäs kohlakkoin saala, kun pitäs mennä kuulelta töihin.