Sähköyliherkkä Tarja Helenius toivoo ihmisten ymmärtävän, että sairaus on todellinen, ja se vaikuttaa monella tavoin sairastuneen elämään.
Elämä on tarjonnut Tarja Heleniukselle haastetta enemmän kuin tarpeeksi. 1990-luvulla hänellä todettiin sähköyliherkkyys. Muutama vuosi sitten Tarja sai pahoinpitelyn myötä aivovamman. Viime vuonna hän sairastui kaiken päälle syöpään.
− Syöpä oli minulle pieni ongelma. Tulla invalidiksi aivovamman vuoksi, sekin oli pieni ongelma sähköyliherkkyyden rinnalla. Sähköyliherkkyys on iso asia, joka invalidisoi tolkuttomasti, Tarja sanoo kaiken kokemansa jälkeen.
Lääkärit ovat viitanneet vuosien saatossa kintaalla sähköyliherkkyydelle ja keksineet oudoille oireille jos jonkinlaista selitystä. Tarjan mukaan kyseessä on kuitenkin todellinen ongelma.
− Meidän pitäisi ryhtyä miettimään, voisiko asialle tehdä ennaltaehkäisevästi jotain. Oireilevien pitää ymmärtää, mistä on kyse, jotta he kykenevät suojaamaan itsensä tai muuttamaan elämänsä niin, että sähköaltistus vähenee.
Ongelma pahenee?
Sähköyliherkän elämä on varotoimista huolimatta haastavaa. Televisiosta ja sähköhellasta voi aina luopua, mutta moderni tietotekniikka tunkee kotiin muita reittejä.
− Erityisesti langattomia verkkoja ei pääse suojaan. Pitäisi ruveta miettimään uudenlaista tekniikkaa, joka ei toisi korkeataajuisia, voimakkaita kenttiä ihan ihmisten makuuhuoneisiin, Tarja sanoo.
Toistaiseksi ei tiedetä, miksi yksi herkistyy sähkölle ja toinen ei. Tarjan kaksi lasta käyttävät tietokoneitaan ahkerasti, eikä heillä ole ilmennyt minkäänlaisia oireita.
− Sähköyliherkkyyttä pitäisi tutkia vilpittömästi eikä miettiä, vaikuttaako tämä Nokian osakkeisiin. Kukaan ei tiedä, miten iso pommi tämä vielä on.
Sähkötön siirtokunta
Tarja on Suomen Sähköyliherkät ry:n hallituksen jäsen. Hän on pähkäillyt samasta vaivasta kärsivien kanssa, josko tietotekniikan aallonharjalla ratsastavasta Suomesta löytyisi vielä kentätön alue, johon voisi perustaa niin sanotun siirtokunnan.
Tarjan mukaan Ruotsissa vastaavia on ilmeisesti jo olemassa.
− Meitä olisi seitsemän sähköyliherkkää lähdössä tällaiseen siirtokuntaan. Se on oikeastaan ainoa mahdollisuutemme. Mutta Suomesta on erittäin vaikea löytää paikkaa, jonka voisi ostaa ja johon saisi rakentaa sähköttömiä mökkejä.
− Moni pystyisi jo viikon toipumisen myötä tekemään seuraavat kaksi viikkoa töitä, Tarja sanoo.
Kuvat: Colourbox.com
Studio55/Jenni Kokkonen