Sähköinen kaupankäynti direktiivin alaiseksi

Suomi painottaa sitä, että verkkokaupankäyntiä pitäisi yleensä kohdella kuten muutakin kaupantekoa, välineistä riippumatta. Myös ehdotuksen koukeroista ja monimutkaista muotoilua arvostellaan kirjelmässä. Toteutuessaan ehdotus vaatisi muutoksia muun muassa Suomen telemarkkinalakiin, kuluttajansuojalakiin ja lakiin sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnasta.

Ehdotuksen tarkoitus on edistää sähköistä kaupankäyntiä ja vahvistaa kuluttajien luottamusta verkossa tarjottaviin palveluihin. Direktiivi ei koskisi verotusta, henkilötietojen suojaa, rahapelejä tai arpajaisia. Verkkopalvelun aloittajilta ei saisi edellyttää toimilupaa, ellei sitä vaadita myös muilta samojen palvelujen tarjoajilta. Sähköisten sopimusten tekeminen pitäisi tehdä yhtä helpoksi kuin muidenkin sopimusten.

Palvelujen tarjoajien on ehdotuksen mukaan ilmoitettava yhteystietonsa luotettavalla tavalla asiakkaille ja viranomaisille. Hintatietojen on oltava selkeät, ja mainossähköpostit pitää voida tunnistaa sellaisiksi jo otsikosta. Direktiivi tulee koskemaan vain EU-alueella tarjottavia verkkopalveluja. Palvelua tarjoavien yritysten kotipaikka määrää, minkä maan lakia niihin sovelletaan.

Jäsenvaltiot saisivat tietyin ehdoin asettaa rajoituksia toisista jäsenvaltioista toimitettaville palveluille. Alaikäisten suojelu tai kansanryhmään kohdistuvan kiihotuksen estäminen olisivat hyväksyttäviä perusteita. Verkkoviestin tekninen välittäjä ja tallentaja olisi tietyissä tapauksissa velvollisia poistamaan sisällöltään lainvastaisen aineiston.

Hallituksen kirjelmässä tätä kohtaa pidetään ongelmallisena, koska muotoilu on tulkinnanvarainen. Sananvapautta ei pitäisi rajata ilman toimivaltaisen viranomaisen päätöstä, kirjelmässä todetaan.
(STT)