Sähköinen kalenteri on mullistanut kalenterimarkkinat – naiset haikailevat vielä Teinikalenteria

Suomen suurimman kalenterivalmistajan Ajaston toimitusjohtaja Petri Salo kertoo, että vaikka kalenterivaihtoehtoja tulee koko ajan lisää – esimerkiksi Ajaston valikoimissa on tällä hetkellä noin 150 erilaista kalenteria – niiden kauppa käy aiempaa nihkeämmin.

– Ajasto painoi vuonna 1995 vielä 2,6 kalenteria jokaista suomalaista kohden, eli yhteensä reilut kymmenen miljoonaa kalenteria. Tänä vuonna kalentereita tehdään noin neljä miljoonaa kappaletta. Paperikalenterin suosio on laskenut siis jopa 60 %.

Yksi syy perinteisen kalenterin suosion romahtamiseen on se, että firmat eivät osta enää paperikalentereita entiseen tapaan liikelahjoiksi. Salon mukaan kalenterit ovat osittain sen ansiosta nykyään tosin aiempaa paremmassa hyötykäytössä.

– Ennen vanhaan monet saivat useita kalentereita lahjaksi ja kun kaikkia ei tarvittu, tarpeettomat heitettiin roskiin.

Paperikalenteri löytyy naisen käsilaukusta

Naiset ja nuoret tytöt ovat huomattavasti innokkaampia paperikalenterin käyttäjiä kuin miehet ja pojat. Siksi kalenterin tuotekehittelyssä on korostunut viime vuosina ulkomuoto.

– Olemme alkaneet kiinnittää huomiota siihen, että kalenteri voi olla myös kaunis esine ja että sitä halutaan kuljettaa käsilaukussa. Eli kun aiemmin valtaosa meidän kalentereistamme oli mustia, nyt niitä on jo lähes kaikenvärisiä. Myös kansimateriaalin valinta on erittäin tärkeä.

Naisasiakkaita viekoitellaan tulevaisuudessa myös nostalgialla. Salo vihjaa takavuosien suosikkikalenterin Teinarin, eli Teinikalenterin paluusta.

– Nuoret tytöt käyttivät sitä aikoinaan päiväkirjana ja sitä myytiin valtavasti. Teinarista on tullut Ajastolle paljon kyselyitä. Eli naiset, jotka nuorena käyttivät Teinaria, alkavat lähestyä nyt keski-ikää ja toivovat kalenteria takaisin valikoimiin.

Suomalaiset säilyttävät vanhat kalenterinsa

Suomalaiset ovat melko perinteisiä kalenterin käyttäjiä ja ostavat samanlaisen kalenterin vuosi toisensa jälkeen. Monet myös säilyttävät kalenterinsa, jotta voivat tarkastaa menneiden vuosien tapahtumia ja kohokohtia myöhemmin.

Varsinkaan nimipäivistä ei haluta luopua.

– Kun me olemme yrittäneet vähän erilaistaa meidän kalentereitamme, lähes ainoa asia, jonka suomalaiset haluavat pysyvän, on nimipäivät. Olemme nykyään osa saksalaista konsernia ja on ollut mielenkiintoista huomata, että Saksassa se ole yhtään niin tavallista.

– Myös pyhäpäivien ja viikkonumerojen merkitseminen kalenteriin on tärkeää suomalaisille. Nykyään kalentereissa on myös muiden maiden pyhäpäivät. Kun matkustetaan lomalla, tiedetään, milloin siellä on pyhä, eikä tarvitse ihmetellä, miksi kaupat ovat kiinni.

Yliopiston almanakka on ikisuosikki

Paperikalentereiden myynti kiihtyy syyskuun alussa ja jatkuu tasaisesti jouluun asti. Toinen myyntipiikki on syksyllä, kun koulut alkavat.

Suomen ostetuin kalenteri on edelleen Yliopiston almanakka. Se on myös Suomen suosituin painotuote. Sitä tehdään yli 300 000 kappaletta vuosittain.