Hallitus antoi vastauksensa opposition velkavälikysymykseen.
Hallitus vastasi tänään opposition välikysymykseen julkisen talouden velkaantumisesta. Välikysymyksessä kokoomus, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt syyttävät hallitusta vastuuttomasta velkapolitiikasta, joka on opposition mukaan vaarantanut hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden tulevaisuuden.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi hallituksen vastauksessa, että suurin syy velkaantumiseen on hidas talouskasvu, ja että velkaantuminen on jatkunut jo 15 vuotta.
– Välikysymys velkaantumisesta olisi siis yhtä lailla voitu esittää kuudelle edellisellekin hallitukselle – toki sillä erotuksella, etteivät ne kohdanneet yhtäkään pandemiaan tai sotaan verrattavaa kriisiä.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on ottanut lisää velkaa yhteensä noin 40 miljardia euroa.
Lue myös: SDP:n Lindtman ja kokoomuksen Valtonen väittelivät valtion velkaantumisesta – "Olisi pitänyt löytää säästöjä jostain muualta"
Saarikon mukaan hallitus on toteuttanut noin 12 miljardilla eurolla menoja, jotka eivät selity kriiseillä, kuten koronapandemialla ja Ukrainan sodalla. Noin kaksi miljardia siitä on kuitattu valtion omaisuustuloilla, jolloin velasta noin 10 miljardia euroa on kriisien ulkopuolista velkaa.
– Mitä tällä rahalla on sitten saatu? Merkittävimpiä kriisien ulkopuolisia menokohteita ovat olleet lisärahoitus sote-palveluihin, hoitotakuuseen ja hoitajien koulutukseen. Oppositio on tukenut näistä menoista jokaista, Saarikko sanoi.
"Velkaantuminen aloitettiin jo ennen pandemiaa ja sotaa"
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi, että velkaantuminen aloitettiin jo ennen koronakriisiä.
– Velkaantuminen aloitettiin jo ennen pandemiaa ja sotaa, vuonna 2019. Se oli tietoinen poliittinen valinta.
– Hallitsematon velkaantuminen ei enää ole vain suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuden uhka, vaan akuutti ongelma. Velkaantumisen vähättely tässä salissa on syytä lopettaa, Orpo sanoi.
Marinin hallitus lisäsi hallitusohjelmassaan vuonna 2019 pysyviä menoja noin 1,4 miljardilla eurolla.
– Velkaantumisen voisi vielä jotenkin ymmärtää, jos Suomi olisi saatu rahalla huippukuntoon. Mutta tosiasia on, että hallitus ei ole saanut käännettyä perusopetuksen oppimistulosten heikkenemistä tai sote-palveluiden alirahoitusta. Rinteen-Marinin hallitus jättää maan seuraajalleen heikommassa kunnossa, kuin missä sen itse sai, kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman (kd.) sanoi.
– Tuntuu, että hallitus ei aidosti ymmärrä, kuinka paljon on 10 miljardia euroa rahaa. Suomi on totutettu velkarahalla hyvinvointiin, johon meillä ei oikeasti ole varaa, sanoi Liike Nyt -puolueen Hjallis Harkimo.
Perussuomalaiset ei lähtenyt mukaan kokoomuksen välikysymykseen, mutta jätti oman epäluottamuslauseen hallituksen velkapolitiikasta.
– Hallitus ei ole luopunut mistään, vaikka uusia välttämättömiäkin menoja on tullut, vaan paisuttanut budjettia ja velkaa kuin viimeistä päivää, perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne sanoi.