Saako naapuri soittaa poliisille vauvan itkusta? Entä huoneistoon otetusta hevosesta?

Isännöintiliiton tietoon pikkuriitoja tulee tasaiseen tahtiin. Riitoja aiheuttavat yleensä häiritsevään elämään liittyvät tilanteet.

– Yleisiä ovat huoneistossa metelöintiin, äänekkääseen musiikin soittamiseen ja tappeluun liittyvät tilanteet. Usein näihin liittyy runsas alkoholinkäyttö. Toisinaan myös kotieläinten pitämiseen liittyy ääni- tai hajuhaittoja ja tämä aiheuttaa riitoja taloyhtiöissä, kertoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Kirsi Paananen.

– Nykyisin myös parveketupakointiin liittyvät tilanteet ovat aiheuttanut riitoja taloyhtiöissä. Osakkaiden kesken on epäselvyyttä siitä, onko parveketupakointia mahdollista kieltää.

Isännöintiliiton toinen lakiasiantuntija lisää listaan vielä lasten metelöinnin.

– Kyllä ne yleisimmät ovat ääniin liittyviä haittoja. Ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä, mitä omassa asunnossa voi tehdä, mutta kannattaa muistaa, että normaaliin elämään liittyvät äänet ovat sallittuja. Lapset saavat leikkiä ja itkeä, sanoo lakiasiantuntija Marina Furuhjelm.

Samat asiat kantautuvat myös vuokranantajien korviin.

– Öinen metelöinti, tupakointi, parvekegrillaus, kotieläimet ja esimerkiksi koirien haukunta, pesutuvan ja saunan väärin käyttämiset, lasten äänekkäät leikkitouhut, listaa Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Pahoja riitoja voidaan saada aikaiseksi myös silloin, kun osakkaiden keskuudessa on epäselvää, kenen vastuulle kunnossapitovelvoitteet kuuluvat.

– Riitaa syntyy esimerkiksi siitä, kuka korjaa rikkoutuneen wc-pöntön kannen tai kuka vastaa putkiremontin yhteydessä tehtävistä sisätilojen remontoinneista ja sen laatutasosta, Paananen sanoo.

Hevonen naapurissa, vääränlainen vessareissu...

Välillä isännöitsijöiden ja vuokranantajien korviin kantautuu uskomattomalta kuulostavia riidanaiheita.

– Parhaiten mieleen on jäänyt häiriö, joka aiheutui huoneistoon otetusta kotieläinhevosesta, kertoo Koro-Kanerva.

Isännöintiliiton Furuhjelm muistelee tapausta, jossa naapurit soittivat poliisin paikalle, sillä heitä häiritsi vauvan itku.

– Naapurissa oli koliikkivauva, jonka takia poliisi soitettiin paikalle häiriköinnin takia. Poliisillekin selvisi vasta paikan päällä, että kyseessä on vain lapsen yöllinen itku. Tämä oli täysin turha käynti siis poliisillekin.

Furuhjelmin mukaan myös miesten "vääränlainen vessassakäynti" on yleinen valituksen aihe - kuinka he kehtaavatkin lorotella veteen niin kuuluvasti ja vielä keskellä yötä!

– On myös valitettu siitä, että yläkerrassa kävellään liian äänekkäästi. Tämä valittava pariskunta hakkasi pattereita joka kerta, kun yläkerrassa käveltiin häiritsevästi. Tämäkös se häiritsi muita asukkaita taloyhtiössä. Tämä jatkui monta vuotta. Lopulta tästä tehtiin poliisille tutkintapyyntö, ja pattereita hakkaava pariskunta sai lopulta sakkotuomion.

Joskus riitaa aiheuttaa myös se, että osakas tai asukas suhtautuu huoneistoon välinpitämättömästi.

– Osakkaat ovat riidelleet esimerkiksi siitä, voiko yhtiö velvoittaa osakkaan asentamaan suihkualtaan, jotta jo havaittu kosteusvaurio ei laajentuisi, Paananen muistelee.

Kun naapuriin muuttaa uutta ja outoa väkeä...

Joissain kerrostaloyhtiöissä ongelmia saattaa aiheuttaa se, että alkuperäinen asukaskunta on iäkkäämpää, vuosikymmeniä samassa talossa asunutta väkeä. Yhtäkkiä samaan taloon muuttaakin lapsiperhe, joka saattaa pitää ääntä aikaisin aamulla. Tai nuori ihminen, joka käy yötöissä ja täten käyttää siis suihkua ja keittiötä vielä pimeän laskeuduttua.

– Kyllä kaikenlaisia riitapukari-parivaljakkoja löytyy. Yksi tyypillisimmistä on rauhaiseloa elelevät seniorit ja puuhakkaan äänekkäät tenavaperheet tai juuri omilleen muuttaneet yö-terhakkaat nuoret, Paananen sanoo.

Toisaalta nuori perhe valittaa herkästi siitä, että vanhusten televisiot ovat liian kovalla.

Furuhjelm kuitenkin muistuttaa, että myös hiljaisuuden, joka useissa taloyhtiöissä alkaa kello 22 tai 23 ja päättyy aamuseitsemältä, aikana saa kuulua pieniä ääniä.

– Telkkaria saa katsella ja radiota kuunnella, mutta naapurit pitää huomioida laittamalla äänenvoimakkuus hieman pienemmälle. Suihkussa ja vessassa saa myös käydä. Jos jokin asia vaivaa, kannattaa ihan ensimmäisenä miettiä, että onko tämä ääni nyt ihan oikeasti häiritsevää.

Suomalaisen kantaväestön ja maahanmuuttajien välisiä ongelmia ei Isännöintiliiton eikä Vuokranantajien korviin ole juurikaan kantautunut, mutta kahden kulttuurin kohtaamisessa on aina omat vaaranpaikkansa.

– Asukkaiden on helpompi osoittaa sormella, kun taloyhtiöön muuttaa ulkomaalainen tai vuokralainen. Silloin voidaan kyttää vielä enemmän toisen tekemisiä. Uudelta, erilaiselta ihmiseltä saatetaan myös vaatia muita enemmän, jotta "hän ei ainakaan aiheuta talossamme mitään häiriötä".

Kun naapurin käytös koettelee hermoja - mitä tehdä?

Taloyhtiössä taistellaan ilmoitustaululla - onko tästä hyötyä?