Taloyhtiössä taistellaan ilmoitustaululla - onko tästä mitään hyötyä?

Sitten saman kerrostalon asukkaista muutamakin suivaantui eräästä asunnosta kantautuvista "lemmenäänistä". Näistäkin on ilmestynyt lappunen jos toinenkin ala-aulaan.

– Kuulostaa suomalaiselta tavalta hoitaa naapuriongelmia - ja aivan täysin turhalta, huokaisee ja naurahtaa Isännöintiliiton lakiasiantuntija Marina Furuhjelm.

– Tällainen kirjoittelu ei voi johtaa mihinkään muuhun kuin mielipahaan kyseisessä taloyhtiössä. Tällaiset laput kannattaa aina unohtaa, sen sijaan kannattaa puhua suoraan naapurille. Jos se ei auta, voi ottaa yhteyttä isännöitsijään tai taloyhtiön hallitukseen.

Furuhjelmin mukaan niin sanotuista pikkuasioista syntyneet riidat eivät kuitenkaan ole harvinaisia suomalaisissa taloyhtiöissä. Hän näkee yhdeksi syyksi sen, että suomalaisessa kulttuurissa naapureita ei nykyään oikein tunneta.

– Yhteisöasumiseen liittyy erilaisia ääniä, joista osa voi häiritäkin. Yleensä ongelmat ratkeavat sillä, että soittaa ystävällisesti ovikelloa ja sanoo esimerkiksi, että taloyhtiössämme taitaa olla aika huono äänieristys, oletko sattunut huomaamaan? Me emme vaan tunne Suomessa naapureitamme kovin hyvin, joten kynnys kasvokkain jutteluun voi olla korkea ja silloin kirjoitellaan lappuja.

Lakiasiantuntija Kirsi Paananen niin ikään Isännöintiliitosta näkee, että myös pienet taloyhtiöt ovat riitojen vaaravyöhykkeessä - juuri sen takia, että siellä naapuri ja hänen tapansa tunnetaan liiankin hyvin.

– Yleensä pienissä taloyhtiöissä riitoja syntyy herkemmin. Tämä johtunee siitä, että ihmiset tuntevat toisensa paremmin pienissä taloyhtiöissä ja kynnys riidellä on sitä kautta matalampi, Paananen sanoo.

"Vessan saa yöllä vetää"

Myös Suomen Vuokranantajat ry:ssä ilmoitustaulukirjoittelu nähdään "turhaakin turhempana".

– Asiat pitäisi pystyä käsittelemään omalla nimellä ja kasvotusten. Joissain taloyhtiöissä riitapukarit kutsutaan neuvonpitoon, jossa riidat pyritään ratkomaan, kertoo toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Koro-Kanervan mukaan taloyhtiöissä voidaan laatia järjestyssääntöjä, joita voidaan muokata tarvittaessa.

– Sääntöjä saa ja pitääkin olla, mutta pitää huomioida, että asunto on asukkaan koti ja kotona pitää pystyä elämään normaalia elämää. Normaaleja asumisen ääniä saa kuulua, huonekaluja saa liikutella, vessaa saa vetää ja lapset saavat ilakoida – kunhan yöaikaan ollaan paremmin hissukseen, hän sanoo.

Furuhjelm muistuttaa, että kaikkea ei tarvitse olla paperilla - omaakin järkeä saa taloyhtiöissä käyttää.

– Lasten leikkiäänet ovat sallittuja, juhlia saa joskus järjestää, suihkussa ja vessassakin saa käydä yöaikaan. Ruokaakin saa laittaa, vaikka jotain kolinaa kuuluisikin iltasella seinistä läpi. Tällaisista asioista ei kannata valittaa naapurilleen saati isännöitsijälle, Furuhjelm sanoo.