Kun naapurin käytös todella koettelee hermoja - mitä voi tehdä?

Ei ole harvinaista, että suomalaisissa taloyhtiöissä hermostutaan naapurista kantautuviin ääniin. Joskus lasten ilakointia kyräillään omassa asunnossa, joskus lemmenleikeistä valitetaan taloyhtiön ilmoitustaululla, välillä otetaan yhteyttä isännöitsijään tai jopa poliisiin.

Jos kyse on niin sanotusta pikkuriidasta, esimerkiksi liian kovalla pidetystä televisiosta tai lasten leikkimisen äänistä, kehotetaan asukasta usein puhumaan naapurilleen kasvotusten. Entä jos tämä ei jostain syystä onnistu? Jos vastaanotto on ollut vihamielinen tai lukuisista yhteydenotoista huolimatta tilanne ei muutu?

Isännöitsijä auttaa esimerkiksi kunnossapitovastuun jakautumista koskevissa tilanteissa, muistuttaa lakiasiantuntija Kirsi Paananen Isännöintiliitosta.

– Riidoissa tulisi päästä lähtökohtaisesti yhteisymmärrykseen keskustelujen kautta, jotta vältetään turhat oikeudenkäynnit. Esimerkiksi selvissä kunnossapitovastuun jakautumista koskevissa tilanteissa ei ole järkevää päätyä tuomioistuimeen, kun laki tai yhtiöjärjestys osoittaa selkeästi, kuka kunnossapidosta vastaa, Paananen sanoo.

Kotihälytyksiin ja järjestyshäiriöihin ei isännöitsijä voi kuitenkaan ensi kädessä puuttua.

– Jos huoneistossa vietetään todella häiritsevää elämää, tulee kääntyä suoraan poliisin puoleen. Isännöitsijä ei tässä tilanteessa voi auttaa, sillä isännöitsijä ei voi yleensä tehdä tilanteessa muuta kuin hälyttää poliisit paikalle, Paananen jatkaa.

Jos kahdenkeskinen neuvottelu ei tuota tulosta tai onnistu, voi esimerkiksi vuokranantaja yrittää toimia välikätenä.

– Joissain taloyhtiöissä riitapukarit kutsutaan neuvonpitoon, jossa riidat pyritään ratkomaan, kertoo Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Voiko häiritsevän naapurin häätää?

Vuokranantajan korviin kantautuneet ongelmat saattavat pahimmillaan johtaa myös vuokrasuhteen purkamiseen. Ihan heppoisin perustein tällaisiin toimiin ei kuitenkaan ryhdytä.

– Jos joku asukas aiheuttaa taloyhtiössä merkittävää häiriötä esimerkiksi meluamalla ja bilettämällä öiseen aikaan, hänen vuokrasuhteensa voidaan pahimmassa tapauksessa varoituksen jälkeen jopa purkaa. Ennen vuokrasuhteen päättämistä häiriöistä pitäisi koota hyvä ja riittävä näyttö eli naapurit voisivat koota tukkimiehen kirjanpitotyyliin häiriöt ja niiden ajankohdat, Koro-Kanerva muistuttaa.

Järjestyshäiriöiden lisäksi vuokrasuhteen purkamiseen voi johtaa myös huoneiston laiminlyönnit.

– Vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen myös, jos vuokralainen hoitaa huoneistoa huonosti, esimerkiksi rikkoo huoneiston rakenteita tai varusteita tai ei kerro vuokranantajalle havaitsemistaan vioista, jolloin viat pahenevat. Purkaminen on mahdollista lain mukaan myös, jos vuokralainen rikkoo, mitä terveyden tai järjestyksen säilyttämiseksi on säädetty tai määrätty, kertoo Isännöintiliiton Paananen.

– Asunto-osakeyhtiössä osakehuoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan, jos huoneistossa vietetään jatkuvasti ja toistuvasti häiritsevää elämää. Huoneisto voidaan ottaa hallintaan lain mukaan, jos sitä hoidetaan niin huonosti, että yhtiölle tai muille osakkaille siitä aiheutuu haittaa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi se, että osakas ei hoida sähkölaitteitaan. Tilanne voi olla sama, jos asukkaalla on vaikkapa poikkeuksellisen monta kotieläintä huoneistossaan ja siitä aiheutuu merkittävää hajuhaittaa, Paananen sanoo.

Entäs jos kirjaisin tämän järjestyssääntöön?

Lain mukaan huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan myös, jos osakas tai muu huoneistossa asuva ei noudata yhtiön järjestyssääntöjä. Normaalia asumista ei yhtiö voi kuitenkaan mielivaltaisesti rajoittaa järjestyssäännöillä tai yhtiöjärjestysmääräyksillä.

– Taloyhtiöt voivat laatia omia järjestyssääntöjään. Lainsäädännössä ei ole rajoituksia tai määräyksiä, mitä järjestyssäännöissä tai yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä. Järjestyssäännöt eivät voi olla kuitenkaan lainsäädännön vastaisia, Isännöintiliiton Paananen sanoo.

– Huoneiston sisäosiin liittyviä määräyksiä voidaan antaa lähinnä, jos häiriö aiheuttaa toisille osakkaille haittaa tai häiriötä. Esimerkiksi parveketupakointia ei uusimpien KHO:n päätösten mukaan voida kieltää, jos tupakoinnin ei osoiteta aiheuttavan muille osakkaille terveyshaittaa.

Paanasen mukaan yhtiö voi laajemmin antaa määräyksiä koskien yhteisiä tiloja ja piha-aluetta kuin osakkaan huoneistoa.

– Sääntöjä saa ja pitääkin olla, mutta pitää huomioida, että asunto on asukkaan koti ja kotona pitää pystyä elämään normaalia elämää. Normaaleja asumisen ääniä saa kuulua, huonekaluja saa liikutella, vessaa saa vetää ja lapset saavat ilakoida – kunhan yöaikaan ollaan paremmin hissukseen, Vuokranantajien Koro-Kanerva sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat