Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell sanoo MTV Uutisten haastattelussa olevansa valmis ottamaan käyttöön järeämpiä koronarajoituksia kuin rokotepassi, jos tautitilanne Ruotsissa heikkenee.
Tällä hetkellä koronatilanne Ruotsissa näyttää paremmalta kuin monessa muussa Euroopan maassa. Tegnellin mukaan on kuitenkin mahdollista, että tilanne vielä huononee.
– Tässä toistuu sama kuvio kuin viime syksynä. Silloinkin kesti pidempään ennen kuin virus alkoi levitä Ruotsissa, Anders Tegnell toteaa.
Ruotsin hallitus päätti aikaisemmin tällä viikolla, että rokotepassi otetaan maassa käyttöön sisätiloissa yli 100 hengen tilaisuuksissa joulukuun alusta lähtien. Rokotepassin saamiseksi kelpaa vain täysi rokotesarja eli vähintään kaksi rokoteannosta.
Negatiivinen koronatestitulos tai sairastuminen koronavirukseen viimeisen puolen vuoden aikana ei riitä passin saamiseksi. Ruotsin rokotepassi eroaa siis Suomen koronapassista.
Tegnell on valmis ottamaan tiukempia rajoituksia käyttöön, jos tilanne niin vaatii.
– Kun katsoo muita maita, joilla on ollut rokotepassi käytössä, näkee että passi on vaikuttanut osittain, mutta ei tarpeeksi hyvin. Jos tartuntojen määrä kasvaa huomattavasti täällä meillä, on hyvin mahdollista, että otamme muitakin rajoituksia kuin rokotepassin käyttöön.
Minkälaisista toimenpiteistä olisi kyse?
– Ottaisimme jälleen käyttöön kokoontumisrajoituksia, jotta olisi mahdollista ylläpitää turvavälejä.
Ruotsin koronapolitiikka vähentänyt tartuntojen määrää myöhemmissä aalloissa?
Tuoreen brittiläisen tutkimuksen mukaan syy Ruotsin tämänhetkiseen parempaan koronatilanteeseen on se, että Ruotsi ei ole sulkeutunut missään vaiheessa samassa määrin kuin monet muut maat. Tegnellin mukaan tässä voi olla perää.
– On mahdollista, että ihmiset ovat varovaisempia täällä, koska emme ole kulkeneet kovista rajoituksista täysin avoimeen yhteiskuntaan, vaan olemme olleet keskitien kulkijoita. Tästä voi johtua, että meidän kehityksemme on tasaisempaa kuin muissa maissa. Sehän nähdään, että lukuun ottamatta ensimmäistä aaltoa, seuraavat aallot ovat olleet suhteellisen matalia verrattuna muuhun Eurooppaan.
Ensimmäinen aalto oli voimakas, yli 15 000 koronaan kuollutta Ruotsissa. Mitä mieltä olet itse näin jälkikäteen, teitkö vääriä päätöksiä ensimmäisen aallon aikana?
– Sitä on todella vaikea tietää. Mielestäni tilanne oikeasti monimutkaistuu, mitä pidempiaikainen pandemia on. On tehty erilaisia toimenpiteitä, joiden vaikutukset joskus ovat toimineet, joskus eivät. Joskus vaikutukset ovat olleet pidempiaikaisia, joskus lyhyempiä. On koko ajan vaikeampi tietää, millä oikeasti on ollut vaikutusta ja millä ei ole ollut.
– Olisimme voineet testata enemmän ihmisiä. Olisi voinut olla parempaa lääketieteellistä tietämystä vanhainkodeissa, sellaista mistä voimme oppia tulevaisuutta varten. Näitä päätöksiä ei voitu muuttaa kovin nopeasti. Jouduimme hyvin vakavaan tilanteeseen hyvin äkkiä Ruotsissa. Koronatapauksia tuli ulkomailta paljon heti ruotsalaisten hiihtolomien jälkeen.
Tegnellin mielestä turvaväleillä voidaan estää taudin leviämistä tehokkaammin kuin kasvomaskeilla. Maskin käyttö voi olla perusteltua tiloissa, joissa ei voida pitää tarpeeksi isoja etäisyyksiä. Maskin tehosta ei kuitenkaan ole yksiselitteistä näyttöä.
Tegnell toteaa, että tauti näyttää leviävän maasta toiseen, riippumatta siitä mitä keinoja on käytössä.
– Tämän olemme nähneet pandemian aikana useampaan otteeseen, emmekä vielä tiedä, miten virus voidaan pysäyttää.
Rokotekattavuus saatava ylös ilman pakkorokotuksia
Koronatartuntojen määrä on kovassa nousussa ympäri maailman ja virus leviää voimakkaasti nimenomaan rokottamattomien keskuudessa. Tegnell painottaa rokotusten tärkeyttä, jotta virus saataisiin kuriin.
– Rokotukset suojaavat hyvin vakavalta tautimuodolta ja sitä kautta myös terveydenhuoltoamme, joka on ollut erittäin kovan paineen alla kaikissa maissa. On tärkeää, että rokotekattavuus nousee.
Tegnellin mukaan Ruotsissa ei käydä samanlaista rokotevastaista keskustelua kuin Suomessa. Hän uskoo, että pakkorokotuksista voisi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
– Meillä on ollut vapaaehtoinen malli käytössä Ruotsissa yhtä kauan kuin rokotukset ovat olleet käytössä. Olemme saavuttaneet hyvän kattavuuden lasten rokotuksissa ja emme usko, että pakko toimii. Ei myöskään tulevaisuudessa, koska tarvitsemme vapaaehtoisuutta jatkossakin, jotta rokotteiden vaikutukset olisivat hyviä.
Tegnell kertoo itse oppineensa pandemiasta joustavuutta ja nopeaa mukautumista tilanteisiin, joita ei ole voitu ennustaa.
– Pandemia ei ole ohi, eikä tule olemaan lähiaikoina. Loppupeleissä päätämme itse, milloin tartuttavuus on sellaisella tasolla, että sitä ei enää kutsuta pandemiaksi. Itse virus tulee aina olemaan olemassa. Se on päivänselvää.