Ruotsin SHL:n syyskauden katsaus: Uinuva jättiläinen heräämässä – "Lyönyt kaikki ällikällä"

SHL:ssä karmea tilanne: Frölundan Max Fribergin jalkaan vertavuotava vamma luistimesta, Malmön Oliver Lauridsen reagoi upealla tavalla 0:19
SHL:ssä nähtiin karmea tilanne viikonloppuna: Frölundan Max Fribergin jalkaan tuli vertavuotava vamma luistimesta, Malmön Oliver Lauridsen reagoi upealla tavalla

Ruotsin jääkiekkoliiga SHL:ssä on saatu pelattua runkosarjasta ensimmäinen kolmannes kuten Suomessakin. C Moren SHL-selostaja Teppo Laaksonen perkaa MTV Urheilulle alkukauden tapahtumat, onnistujat, ja epäonnistujat. Lisäksi suomalaispelaajien alkukauden suoritukset niputetaan erillisessä jutussa.

SHL-kausi käynnistyi 11.9. vielä tiukkojen koronayleisörajoitusten kanssa. Ruotsin hallitus päätti kuitenkin luopua kokonaan niistä syyskuun lopusta alkaen. Tästä johtuen muutamia syyskuun otteluohjelman peleistä päätettiin siirtää vasta myöhemmin pelattavaksi, jotta seurat saisivat maksimaalisen hyödyn.

30. syyskuuta alkaen halleissa on ollut jälleen käytössä täysi kapasiteetti ja yleisö on myös vastannut huutoon, suurimmalla osalla seuroista on ollut useampiakin loppuunmyytyjä pelejä. Parhaaseen yleisökeskiarvoon ovat yltäneet Frölunda ja Färjestad, joilla molemmilla keskiarvo on yli 7 000 katsojaa. Pienemmissä halleissa pelaavista joukkueista esimerkiksi Luulaja ja Örebro ovat olleet hyvin lähellä maksimikatsojamääräänsä.

Korona ei ole yleisörajoitusten poiston ja sitä edeltäneiden taloudellisista syistä tehtyjen siirtojen jälkeen vaikuttanut enää millään tavalla näkyvästi kauden kulkuun. Esimerkiksi yhtään koronasta johtuvaa ottelusiirtoa ei ole tarvinnut tehdä, viime kaudella niitä koettiin useita kymmeniä.

Syyskauden ykkösjoukkueeksi kruunattiin tällä kertaa Frölunda, joka lähtee maaottelutauolle sarjataulukon piikkipaikalta. Frölunda on yllättänyt monet asiantuntijat, myös allekirjoittaneen, positiivisesti. Kahden vaisumman SHL-kauden jälkeen joukkue on löytänyt Roger Rönnbergin alaisuudessa itsestään vielä uusia puolia.

Ennen kaikkea tehokkuus on palannut missä isoja tekijöitä ovat huippuhankinnat viime kaudelta Liigastakin tuttujen Ryan Laschin (19 ott./6+20) ja Michael Spacekin (19 ott. 5+15) johdolla. Pakkipuolella vasta 18-vuotias supertalentti Simon Edvinsson on noussut joukkueen kiekolliseksi johtajaksi, maalivahdeista etenkin Matt Tomkins on ollut huikea. Myös ylivoimapelissä Frölunda on ollut suorastaan loistava joten kärkipaikka on todella ansaittu.

Rögle on tällä hetkellä Frölundan ykköshaastaja, ottelumäärässä ängelholmilaiset ovat jopa pari ottelua jäljessä, joten periaatteessa myös Frölundan ohi kiilaaminen on mahdollista heti, kun pelimäärä tasoittuu. Viime kauden hopeamitalistit ovat onnistuneet vakuuttavasti jälleen paikkaamaan pahatkin pelaajamenetykset. Joukkueesta löytyy tasaista ja hyvää pelaajamateriaalia neljään kenttään sekä tuttu dynaaminen pelitapa.

Leksand jyrää, Växjö alisuorittanut

Myös Leksandiin pätee täysin sama, vaikka joukkue koki kesällä valtavia menetyksiä on se paikannut ne upeasti ja on ansaitusti sarjakolmosena. Merkille pantavaa on, että kausi alkoi peräti kolmella suoralla tappiolla mutta sen jälkeen Leksand on edennyt lähes voitosta voittoon. Kasimir Kaskisuo maalilla ja sentteri Mikael Ruohomaa ovat olleet erinomaisia, eniten palstatilaa uusista hankinnoista on kuitenkin saanut laituri Max Veronneau, joka on ollut koko kauden parhaita pelaajia sarjassa. 17 ottelussa Veronneau on iskenyt komeat tehot 11+11.

Hallitseva mestari Växjö ei ole vielä yltänyt aivan maksimitasolleen. Loukkaantumisetkin ovat vaivanneet jonkin verran ja esimerkiksi Julius Nättinen on viettänyt toistaiseksi harmillisen paljon aikaa sairastuvalla. Maalilla Janis Kalninsilla on vielä matkaa uudeksi Viktor Fasthiksi, mutta latvialainen on parantanut peli peliltä. Hyökkäyksessä vanha tutkapari Richard Gynge-Robert Rosen on ollut koko SHLn alkukauden tehokkain. Gynge on kerännyt toistaiseksi tehot 11+11 ja Rosen 6+14. Kesken kautta mukaan tullut entinen NHL-hyökkääjä Tobias Rieder on myös aloittanut Ruotsin-uransa todella vahvoilla esityksillä.

Sarjavitosen Skellefteån suurin "salaisuus" alkukaudella on ollut sarjan pitävin puolustuspää huippumaalivahtien Gustaf Lindvallin ja Strauss Mannin johdolla. Jokereista palannut Jonathan Pudas johtaa puolustusta, mutta on siinä sivussa myös jopa koko joukkueen paras pistemies kerättyään 18 ottelussa tehot 3+14.

Viimeiselle suoralle puolivälieräpaikalle kuudenneksi änkesi vielä juuri ennen sarjataukoa Örebro. Viime kauden välieräjoukkue aloitti kauden epätasaisesti ja takellelleen, mutta porskuttaa nyt jo peräti kuuden ottelun voittoputkessa. Rodrigo Abols johtaa paitsi joukkueen maali- ja pistetilastoa myös puhetta kopissa, sillä latvialainen nousi kapteeniksi kesken kauden edeltäjä Stefan Wargin lähdettyä Djurgårdeniin. Maalivahti Jhonas Enroth on myös ollut alkukauden parhaita.

Oskarshamn on pelannut koko syksyn reilusti yli ennakko-odotusten. Uusista hankinnoista erityisesti tshekkiveljekset Hynek ja Tomas Zohorna sekä Patrik Karlkvist ovat esiintyneet edukseen. Viime kaudellakin Martin Filanderin luotsaama ryhmä kiusasi sitkeästi isompiaan, mutta valui lopulta niukasti top 10:n ulkopuolelle. Nähtäväksi jää saako Filander valmennusryhmineen tällä kertaa vireen jatkuvan vielä kevätpuolellekin.

Färjestad syksyn kriisijoukkue

Luulaja lähti kauteen valtavin ennakko-odotuksin etenkin Linus Omarkin kauan kaivatun paluun myötä. Pitkään joukkue kuitenkin alisuoritti ennen kuin juuri ennen taukoa peli näytti loksahtaneen kohdilleen. Luulaja voitti neljästi putkeen, viimeisimpänä Djurgårdenin peräti 7-0! Omark ei ole vielä ollut parhaimmillaan, mutta lämpenee pikku hiljaa. Merkille pantavaa on ollut myös maalivahtitilanne, nuori Jesper Wallstedt on lunastanut selkeän ykkösvahdin roolin, ja Joel Lassinantti on jämähtänyt penkkimieheksi.

Färjestad on ollut alkukauden suurin kriisijoukkue ennakko-odotuksiin nähden. Todellisen tähtisikermän kasannut ja esimerkiksi Marcus Nilssonilla, Joakim Nygårdilla, Jacob de la Rosella ja Dominik Furchilla vahvistunut joukkue ei ole toistaiseksi pelannut top 6-paikkaan oikeuttavalla tasolla. Etenkin omiin menee tällä hetkellä aivan liikaa maaleja. Päävalmentaja Johan Pennerbornin asemaa on pidetty epävakaana. Juuri ennen taukoa tappio Örebrolle oli jo viides perättäinen. Siitä huolimatta seurapomo Peter Jakobsson on toistaiseksi lupaillut Pennerbornille työrauhaa, mutta on täysin selvää, että seuraavalle joulukuun maaottelutauolle mentäessä sijoitus ja peli-ilme on pakko olla parempi.

Myös Malmön syksy on ollut ristiriitainen. Joukkue oli aktiivinen siirtomarkkinoilla jo ennen kauden alkua hankittuaan mm. kovan paluumuttajan Carl Söderbergin. Syksy alkoi myös tuloksellisesti vahvasti ja Malmö keikkui top kutosessa. Sitten seura sai vielä toisenkin kovan paluumuuttajan Fredrik Händemarkin ja juuri ennen taukoa kolmannen Magnus Pääjärven muodossa.

Uusien pelaajien myötä vire kaukalossa on kuitenkin kadonnut täysin ja tällä hetkellä mentäisiin niukin naukin edes säälipleijareihin. Ulkopuolisen silmin vaikuttaisi siltä että ryhmädynamiikka on kokenut turhan rajuja muutoksia ja myös kun menestyspaineita alkoikin yhtäkkiä tulla ja kasaantua niitäkään ei ole pystytty kunnolla käsittelemään. Färjestadin ja Luulajan tavoin Malmö on tällä hetkellä paperilla liian hyvä joukkue "vain" säälipleijareihin mutta hyvyys paperilla pitäisi näkyä myös kaukalon puolella, muuten menestyksestä on turha haaveilla.

Manner-hype vaihtui realiteetteihin

Sarjan neljän häntäpäässä Linköping on pelannut aika odotetunlaisesti. Joukkue on hajuton ja mauton kuin lama-ajan kouluruoka, mutta kerännyt silti pisteitä yhtä paljon kuin paljon kovemman kaliiberin joukkue Malmö. Todennäköisesti Linköpingin suurin tehtävä loppukaudellakin on kerätä tarpeeksi pisteitä ennen kaikkea karsintojen välttämiseksi eli pysyä sijoilla 11–12. Top 10-sijoituskaan ei ole täysin mahdoton, mutta se vaatisi nimekkäämpien joukkueiden alisuorittamista tai esimerkiksi Oskarshamnin romahdusta.

Mikko Mannerin ja Ari-Pekka Pajuluoman alaisuuteen siirtynyt Brynäs on ollut melko odotetulla tasolla. Alkukierrosten jälkeen joukkue käväisi jopa sarjan piikkipaikalla ja pienimuotoinen "Manner-hype" valtasi Ruotsin, mutta mitä pidemmälle kausi on mennyt sitä selvemmin arki on tullut vastaan. Brynäs on keskinkertainen joukkue ja taistelee keskinkertaisista sijoituksista. Ykköstehtävä eli karsintojen välttäminen on tällä hetkellä ihan hyvin kondiksessa, mutta Linköpingin tavoin Brynäs saa vielä tarkkailla kauden loppuun saakka tiukasti peruutuspeilejään. Kaikki muu siitä ylöspäin olisi pelkkää ylimääräistä bonusta.

Djurgården päätyi ensimmäisenä joukkueena tällä kaudella valmentajanvaihtoon jo lokakuun puolella kun veteraaniluotsi Barry Smith lähti. Loppukauden Tukholmalaisia luotsaavat kaksikkona entiset apuvalmentajat Nichlas Falk ja Mikael Aaro. Djurgårdenilla on ollut loukkaantumishuolia, paljon turbulenssia pelaajistossa jota on jouduttu paikkaamaan mm. isolla määrällä ulkomaalaishankintoja ja kaikennäköistä yleistä säätöä.

Falkin ja Aaron alaisuudessa perinteikkään seuran peli ainakin hetkellisesti piristyi kuten usein vaihdosten myötä mutta tauolle lähdettiin pää painuksissa Luulajalle kärsityn 0-7 vierastappion myötä. Djurgården käy todennäköisesti selviytymiskamppailua koko loppukauden. Jos se ei onnistu pelaamaan itseään kuiville karsijan paikalta joukkueen täytyisi keinolla millä hyvänsä ainakin varmistaa olevansa parempi kuin toinen karsintoihin päätyvä joukkue että sarjapaikka säilyisi.

Sarjanousija Timrå on ollut vaikeuksissa kuten sarjanousijat usein. Tappioputki ehti venyä peräti 12 ottelun mittaiseksi ennen kuin joukkue viimein voitti Brynäsin viimeisessä pelissä ennen taukoa. Timrå operoi jo nyt kahden jaetun päävalmentajan vastuulla (Fredrik Andersson ja Anders Karlsson) mutta mahdollista on, että siihen on luvassa jossain vaiheessa muutoksia. Ainakin Andersson on jo aiemminkin väläytellyt mahdollisuutta astua tehtävästään sivuun, mutta jatkaisiko Karlsson päävalmentajana vai haettaisiinko uusi mies ulkopuolelta, se on hyvä kysymys. Ja se on toinen, auttaisiko sekään mitään. Materiaalin puolesta Timrå ei pärjää isommilleen, joten inhorealistina jo nyt kannattaa miettiä, onko parempi pikkuhiljaa valmistautua karsintojen mahdollisuuteen pyrkimällä pelaamaan stabiili ja ehkä jopa noususuhdanteinen runkosarja vai aloittaa hillitön pelaaja- ja valmentajaralli?

SHLn runkosarja jatkuu maaottelutauon jälkeen torstaina 18.11. C More näyttää kanavillaan ja suoratoistopalvelussaan tutusti sarjan otteluita keskimäärin kahdesti viikossa. Suomeksi selostettujen pääotteluiden pelipäivät ovat pääsääntöisesti torstai ja lauantai, marraskuussa nähdään myös yksi peli tiistaikierrokselta.

C Moren SHL-tarjonta marraskuun loppuun asti:

to 18.11. klo 19:55 Brynäs-Leksand, selostus Teppo Laaksonen, CMore Sport 2

to 18.11 klo 19:55 Linköping-Luulaja, ruotsinkielinen selostus, CMore.fi

la 20.11. klo 16:10 Frölunda-Växjö, selostus Teppo Laaksonen, CMore Sport 2

to 25.11. klo 19:55 Malmö-Rögle, selostus Teppo Laaksonen, CMore Sport 2

to 25.11 klo 19:55 Örebro-Frölunda, ruotsinkielinen selostus, CMore.fi

la 27.11. klo 18:55 Brynäs-Frölunda, selostus Teppo Laaksonen, CMore Sport 2

ti 30.11 klo 19:55 Brynäs-Örebro, selostus Teppo Laaksonen, CMore Sport 2

ti 30.11 klo 19:55 Leksand-Färjestad, ruotsinkielinen selostus, CMore.fi

Lue myös:

    Uusimmat