Ruotsalainen Cecilia asuu Norjan Huippuvuorilla lähellä pohjoisnapaa suomenlapinkoira Grimin kanssa. Kaksikon arki eroaa melkoisesti pohjoismaisesta elämäntavasta, ja nyt Cecilia kertoo MTV:lle ihanuudet ja outoudet, joita arktinen elämä tuo tullessaan.
Äärimmäiset sääolosuhteet, jääkarhut ja henkeäsalpaavat maisemat löivät Cecilia Blomdahlin ällikällä viisi vuotta sitten, kun hän saapui Huippuvuorille. Cecilian suunnitelmana oli työskennellä kesä paikallisessa hotellissa yhdessä kahden ystävän ja silloisen poikaystävänsä kanssa.
Vaikka koiralenkille pitää lähteä kivääri kainalossa, kodissa ei ole juoksevaa vettä ja kesällä aurinko porottaa kuukausia keskipäivän kirkkaudella, 31-vuotias Cecilia ei voisi kuvitella kotiaan enää missään muualla.
Valokuvaajana ja videokuvaajana työskentelevä Cecilia asuu mökissään Longyearbyenin kylässä, joka on yksi maailman pohjoisimmista asutusalueista. Huippuvuorten isoimmassa kaupungissa on vain yksi ruokakauppa ja kuntosali sekä jokunen hotelli, ravintola ja vaatekauppa.
– Täällä ihmiset vaihtuvat tiuhaan tahtiin, sillä monet asuvat saarella vain kesäsesongin. Asukkaat ovat aika nuoria ulkoilmaihmisiä ja paikka tuntuukin enemmän lomaresortilta kuin tuppukylältä, kylän laitamilla asuva Cecilia kertoo.
Koiralenkille kivääri kainalossa
Huippuvuori on koti noin 2600 ihmiselle, mutta myös sadoille luonnonvaraisille jääkarhuille. Saaren asukkaiden tapaan Cecilia on tottunut kantamaan aina kivääriä olallaan petojen varalta.
– Ikinä ei voi tietää, milloin tulee se päivä, kun törmään jääkarhuun liian läheltä. Jos jotain sattuisi, kiväärini on ainut keinoni selvitä elossa. Jääkarhut ovat todella vaarallisia.
Viime vuonna jääkarhu asteli Cecilian kotikylään ja tappoi yhden kyläläisen. Tänä vuonna raportoitiin tilanne, jossa kaksi vaeltajaa ampui laukauksia hyökkäävää jääkarhua kohti.
Yleisesti ottaen saarten asukkaat jättävät jääkarhut ja muut arktiset eläimet rauhaan.
– Useimmin näen jääkarhuja kaukana jäällä, kun kuljen moottorikelkallani.
Kesällä ei voi nukkua ilman pimennysverhoja
Jääkarhujakin hurjempana Cecilia pitää kuitenkin arktisia sääolosuhteita ja vuodenaikoja, jotka ovat suomalaisillekin äärimmäisiä.
Kesän keskilämpötila on kuusi astetta ja yötön yö kestää neljä kuukautta. Silloin aurinko paistaa kirkasta keskipäivän valoa ympäri vuorokauden.
Kesä onkin suosittu sesonki, ja silloin Huippuvuoret täyttyvät retkeilijöistä ja ulkoilijoista. Maasto on vuoristoista, ja saarilla on useita pieniä ja suuria jäätiköitä sekä vuonoja.
– Kesällä voi tehdä vaelluksia kirjaimellisesti mihin kellonaikaan vain. Silloin minä ja poikaystäväni veneilemme ja seikkailemme jäätiköillä.
Talvisin sää kylmenee huomattavasti, ja saaret saavat paksun jää- ja lumipeitteen.
Kaamos Huippuvuorilla kestää noin kaksi ja puoli kuukautta, eikä aurinko nouse silloin lainkaan horisontin yläpuolelle. Kirkkaat revontulet näkyvät usein lähellä pohjoisnapaa ja kylä hiljenee pimeyden syliin.
Lähes sadan euron huonekasvi
Huippuvuoret sijaitsevat pohjoisella jäämerellä suurin piirtein Norjan ja pohjoisnavan puolivälissä. Koska rahti kuljetetaan kaukaa Norjan kautta, saarten asukkaat ovat tottuneet satojen eurojen kuljetusmaksuihin ja rajoitettuun valikoimaan.
Pariskunnan kuukauden ruokabudjetti on hulppeat 1000 dollaria.
Paikallisessa Facebook-ryhmässä käytetty tavara vaihtaakin omistajaa tiuhaan tahtiin. Cecilia on esimerkiksi koittanut viisi vuotta ostaa itselleen huonekasvia, mutta ne ovat harvinaisia ja ihmiset ovat valmiita maksamaan lähes sata euroa kasvista.
– Ystävälläni on mökissään akvaario, ja hän kuljetti kalat tänne termospulloissa, ettei vesi jäädy. Toisella tutullani on värikäs papukaija, joka pääsi kerran karkuun ja lenteli ympäri jäätikköä. Se oli todella erikoinen näky, Cecilia naureskelee.
Suomenlapinkoira Grim viihtyy kylmässä ja lumisessa ympäristössä Cecilian mukaan loistavasti. Saarilla kissat sen sijaan ovat kiellettyjä, sillä ne vaarantaisivat lintujen ja luonnon säilyvyyttä.
Cecilian elämään voi tutustua YouTubesta @Cecilia Blomdahl ja Instagramista @sejsejlija