Suomalaista ruokatuotantoa aiotaan kehittää, ja sen arvoa halutaan nostaa. Vasta valmistuneen kansallisen ruokastrategian tavoitteena on, että Suomen ruoantuotannon arvo kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä.
Lisäyksen ajatellaan koostuvan sekä viennin kasvusta että siirtymisestä pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin.
Suomalaisen ruoan kysyntä kasvaa sitä mukaa kun ilmastonmuutos aavikoittaa viljelysmaata etelämpänä. Näin uskoo tulevaisuuden ruokatarpeitamme selvittänyt työryhmä.
- Elintarviketalous on kasvun ala, mutta sitä on liian vähän tähän mennessä dokumentoitu. Nyt se on kerrottu tämän strategiatyön kautta. Seuraavan 25 vuoden aikana ruokaa täytyy tuottaa 75 prosenttia enemmän kuin tänä päivänä. Se on todella suuri haaste, jossa Suomen ja Euroopan pitää tehdä oma osuutensa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.).
Maaseudun kehittämiseksi on jo olemassa maaseutupoliittinen ministerityöryhmä ja ruokapuolelle esitetäänkin nyt erityistä ruokapoliittista ministeriryhmää. Koko ruokajärjestelmän ohjaaminen on Suomessa pirstaloitunut kuuteen ministeriöön.
- Esimerkiksi tutkimusrahojen jako, myöskin erilaiset tehtävät eivät ole koordinoituneet keskenään, vaan työtä tehdään vähän päällekkäin ja osittain vastakkainkin, toteaa ruokastrategian työryhmän puheenjohtaja Simo Palokangas.
Tulevaisuudessa ruoan alkuperä ja vastuullisuusasiat nousevat yhä tärkeämmiksi. Luomun ja paikallisen ruoan sekä pienten ja keskisuurten ruokayritysten tuotteiden kysyntä kasvaa.
Katso Tarja Hakulisen juttu
Sumo video id