Suomi, 2001. Ohjaus: Olli Saarela. Käsikirjoitus Allu Tuppuraisen tarinan pohjalta: Olli Saarela, Ilkka Y.L. Matila. Kuvaus: Pini Hellstedt. Leikkaus: Jan-Olof Svarvar. Tuotanto: Ilkka Y.L.Matila, Marko Röhr. Pääosissa: Allu Tuppurainen, Maria Järvenhelmi. Kesto: 92 min.
Olli Saarela ohjaa aina kunnianhimoisesti - ja erityisen ilahduttavaa on nähdä kunnianhimoisesti tehty lastenelokuva. Rölli ja metsänhenki on komea hyppy jatkosodan tunnoista ja lähiöiden angsteista resuisten rölli-peikkojen ja suloisten menninkäisten maailmaan. Elokuvan budjettikin on maamme elokuvatuotannossa poikkeuksellisen suuri: 13 200 000 markkaa. Rahaa ei onneksi ole tuhlattu turhaan, sillä viimeistelty ylöspano paistaa kaikessa. Lapset ovat vaativa elokuvayleisö, johon ei uppoa saarnaava lässytys tai sormella heristellyt elämänohjeet. Lapset arvostavat anarkiaa ja rajuja käänteitä, kunhan heille motivoidaan ne ymmärrettävästi. Elokuvantekijät ovatkin Röllissä suhtautuneet lapsikatsojiin kunnioittavasti ja kaikkea hyssyttelyä kaihtaen. Saarela ei ole myöskään pelännyt heittäytyä tunteelliseksi vaan surun koittaessa peikkojen ja menninkäisten elämästä katoaa konkreettisesti valo. Vain todellinen kyynikko ei Röllistä liikutu.
Röllin tarina alkoi Allu Tuppuraisen satukaseteista, joita on nyt myyty yli miljoona; Rölli-peikko eli Tuppurainen itse on seikkaillut TV2:lla pienten ihmisten iloksi kymmenisen vuotta. Elokuvassa röllien rääväsuinen joukkio setvii heimonsa johtajuusasiaa ja sitä, mahtuvatko röllit ja menninkäiset samaan metsään. Sopuratkaisua avittaa Rölli-peikon ja Milli Menninkäisen välille leimahtanut lempi, jota ehtivät koetella monet hurjat ja surulliset tapahtumat. Vaikka röllit remuavat ja melskaavat, puhuvat ilkeästi ja raivoavat turhankin helposti, niiden kiukkuisen kuoren takaa löytyy aika kiltti sydän, kunhan vain jaksavat uholtaan ja itsepäisyydeltään kuunnella sitä hetken.
Siirtymä televisiosta valkokankaalle on tuonut mukaan näyttäviä joukkokohtauksia ja erikoistehosteita sekä joukon erinäköisia ja -luonteisia heimoveljiä ja turjakkeita. On Kari Hietalahden mainiosti tulkitsema dekadentti Rölli Riitasointu, joka himoitsee valtaa ja ihailua. Jussi Lampi on Iso-rölli, järeä, tyhmä ja fyysiseen voimaan turvautuva jättiläinen. Tarina nojaa paljon kuitenkin Allu Tuppuraisen vahvaan karismaan; lastenkulttuurin valtionpalkinto meni tänä vuonna todella oikeaan osoitteeseen. Vastapainon resuisille rölleille tuovat rauhaarakastavat menninkäiset. Rölli-peikon ihastuksen kohdetta Milli Menninkäistä näyttelee Maria Järvenhelmi ihanasti sievistelevin äänenpainoin ja kainoin katsein. Kun röllit kerran ovat poikia ja menninkäiset tyttöjä, niin miten ne oikein lisääntyvät? Tätä epäjohdonmukaisuutta Allu Tuppurainen on itsekin pohtinut. Kysymys askarruttanee kuitenkin enemmän aikuisia kuin lapsia.
