Uutisoinnin lisääntyessä rikollisuus on vähentynyt niin Suomessa kuin lähes kaikissa länsimaissa. Näin asiantuntija selittää ilmiötä.
– Katiska on hyvä esimerkki ja Aarnio-keissi, joka on ollut jo vuosia tapetilla, sanoo kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsi Helsingin yliopistosta.
– Se kerää edelleen huomiota, ja toki siinä on aika laaja yhteiskunnallinen merkitys taustalla, kun katsoo, kuka siinä on syytetyn penkillä. Tällaiset poikkeavat tapaukset saavat eniten huomiota.
Rikosuutisten kasvu ei kuitenkaan kerro totuutta rikosten määrästä.
– Varsinkin törkeän väkivallan osalta kehitys on ollut pitkään laskusuuntainen. Eikä siinä oikein muutenkaan perusrikollisuuden kohdalla ole tapahtunut muutoksia. Omaisuusrikosten kohdalla laskeva käyrä on jatkunut jo pitkään.
– Siinä mielessä on mielenkiintoista, että rikosuutisoinnin määrä kasvaa koko ajan, Näsi sanoo.
Mikä siinä on taustalla?
– Se on kiinnostava ja myyvä aihe. Nyt kun kilpaillaan klikkauksista ja kuluttajista, niin se on varma aihe, mistä kiinnostutaan.
Seuranta eri kanavilta lisää pelkoja
Suomalaisista joka viides on melko paljon tai paljon kiinnostunut väkivaltaa koskevista uutisista.
– Mitä laajemmin eri kanavilta seuraa väkivaltarikosuutisointia, sitä todennäköisempää on, että kokee väkivallan Suomessa lisääntyneen viimeisten vuosien aikana.
Tutkimustiedon mukaan perinteinen uutismedia on edelleen tärkein väkivaltauutisten lähde, mutta jo viidesosa väestöstä saa tiedot sosiaalisesta mediasta. Nuoremmissa ikäryhmissä osuus ylittää 30 %. Sosiaalisen median käyttäjistäkin suurin osa seuraa rikosuutisointia myös perinteisestä mediasta.
– Eri kanavat antavat mahdollisuuden hakeutua sellaisten lähteiden pariin, jotka itse kokee oman näkemyksen kannalta relevanteiksi. Sieltä ehkä löytyy samanhenkistä porukkaa enemmän.
– Ennen oli tietyt kanavat, joista kaikki saivat tiedon. Nyt voit muokata sitä omien mieltymysten mukaan, Matti Näsi sanoo.