Viime vuonna hakemuksia tuli ennätyksellisen paljon, 296 kappaletta. Määrän ennustetaan ylittyvän tänä vuonna kieltäytymisen saaman julkisuuden siivittämänä. Reservistä poistuminen on ollut mahdollista 1990-luvun alusta lähtien.

Varusmiespalveluksen käynyt voi välttää kertausharjoitukset hakemalla täydennyspalveluun. Käytännössä tällä tarkoitetaan siirtymistä asepalveluksesta siviilipalvelukseen. Hakemus hyväksytään automaattisesti.

Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen uskoo hakemusten määrän kasvavan.

– Hakemusennätystä voidaan pitää varmana. Määrää lisäävät yleinen keskustelu asevelvollisuudesta ja kertausharjoitukset. Reserviläiskirjeen myötä tietoisuus täydennyspalveluskoulutuksesta lisääntyy, sillä jotkut haluavat pois reservistä ja kertausharjoitusten piiristä, Reijonen toteaa.

Osallistuttava viiden päivän koulutukseen

Jos täydennyspalveluskoulutettavien määrä kasvaa voimakkaasti, joutuu Siviilipalveluskeskus miettimään toimintaansa.

– Tila- ja henkilökuntaresurssit tulevat vastaan, Reijonen toteaa.

Viiden päivän mittainen täydennyspalvelus sisältää pääasiassa luentoja, joiden sisältö vaihtelee täydennyspalveluserän mukaan. Ne voivat koskea esimerkiksi ensiapua, aseistakieltäytymisen historiaa tai öljyntorjuntaa.

Vapautus armeijasta myös kriisin aikana

Täydennyspalveluksen suorittaneet reservinkieltäytyjät on vapautettu armeijasta myös kriisin aikana. Sen sijaan reservinkieltäytyjät, jotka eivät vielä ole käyneet täydennyspalvelusta, joutuvat kriisin sattuessa vakaumuksentutkintalautakunnan eteen.

Täydennyspalvelus on pakollinen. Siitä kieltäytymisestä seuraa sakkorangaistus ja uusi kutsu täydennyspalvelukseen. Palveluksesta voi hakea vapautusta työ- tai perhesyistä, jolloin palvelus siirtyy myöhemmäksi.

Täydennyspalvelusvelvollisuus päättyy sen vuoden lopussa, jolloin siviilipalvelusvelvollinen täyttää 50 vuotta.

Päätös lopullinen

Puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara kertoo Puolustusvoimien varautuneen siihen, että reserviläiskirjeistä syntyy vastareaktio.

– Täydennyspalvelukseen hakeminen ei ole kieltäytyminen, vaan laillinen vaihto asepalveluksesta siviilipalvelukseen, Karhuvaara toteaa.

Siviilipalvelus on hänen mukaansa maanpuolustusta siinä missä sotilaallinenkin maapuolustus.

– En näe, etteivät aseellisesta palveluksesta luopuvat halua puolustaa maataan. He haluavat puolustaa sitä vain toisella tapaa, Karhuvaara sanoo.

Päätös siirtymisestä reservistä siviilipalvelukseen on lopullinen. Kun hakemus on hyväksytty, ei yli 28-vuotias pysty palaamaan enää armeijan puolelle. Sen sijaan alle 28-vuotias voi anoa vaihtamista takaisin armeijaan.

Yhtenä syynä hakemusten määrän kasvuun Karhuvaara näkee henkilökohtaisen vapauden korostamisen. Henkilökohtaisen edun ja mukavuuden hakeminen näkyy siinä, että hakemusten määrä kasvaa kertausharjoituskutsujen aikaan.