Remontti rivitalossa: märkätila kipsilevystä

Purkutöiden jälkeen varsinainen rakentaminen alkoi pesuhuoneiden seinien levytyksellä. Pesutilat ja saunat sijaitsevat toisessa kerroksessa puisen välipohjan päällä ja kantavuussyistä seinät tehtiin levyrakenteisina. Tähän tarkoitukseen on kehitetty uusi kipsilevytyyppi, jossa kipsimassa on kyllästetty silikonityyppisellä aineella. Se ei siis ime vettä itseensä. Levy vastaa lujuudeltaan erikoiskovaa kipsilevyä ja pintakartonki on jokseenkin samaa kuin muissakin levyissä, vaikka se onkin värjätty sinertäväksi erottuakseen niistä paremmin. Vedeneristys tähän VTT:n sertifioimaan järjestelmään on tehtävä kuten märkätiloissa yleensäkin. Jokainen voi itse valita haluamansa aineen, kunhan se vain on VTT:n sertifioima.

Levy soveltuu erinomaisesti myös sellaisille kesämökeille, joita ei lämmitetä talven ajaksi. Kosteuden vaihtelut eivät sitä vahingoita. Pesutiloista yli jääneet levyt voi käyttää tavallisissa huonetiloissa, sillä se läpäisee vesihöyryä suunnilleen samalla tavalla kuin tavanomainen erikoiskova kipsilevy. Levyä on saatavissa 120 cm ja 90 cm levyisinä. Leveämmälle tarvitaan 40 cm tolppajako, kapeammalle riittää 45 cm.

Kipsilevyjen asentamisessa selviää melko vähin työvälinein: pitkä linjaali, mattoveitsi, kynä, mittanauha. Kipsiraspilla tai -höylällä saa levyn reunat suoriksi ja sileiksi ja sähkörasioiden kohtiin tarvitaan sähköpora ja muutama erikokoinen rasiaterä. Itse kiinnitykseen voi halutessaan vuokrata juuri tähän työhän tarkoitetun ruuvikoneen, jossa on monipuoliset säädöt ja rajoittimet joilla ruuvin saa aina täsmälleen oikeaan syvyyteen. Ruuvin kantahan ei saa rikkoa kartonkia, koska silloin levyn pitolujuus katoaa siltä kohdin.

Moni toki tekee työn ihan tavallisella, akkukäyttöisellä ruuvinvääntimellä käyttäen silmää tarkkuuttamiseen. Tarkkana on syytä ollakin: liian syvälle menneen ruuvin haittapuoli tuli mainittua edellä, liian korkealle jäänyttä kantaa tulevat puolestaan manaamaan niin vedeneristäjä kuin laatoittaja tai tapetoijakin.

Levyn alareuna ei saa missään tapauksessa jäädä makaamaan lattiaa vasten, oli lattia mitä materiaalia hyvänsä. Rakoa pitäisi olla 5-10 mm. Näin lattialle mahdollisesti joutunut vesi ei imeydy ainakaan seinärakenteisiin. Jos kattonurkkaan puolestaan jää reilu rako, se on otettava huomioon siinä vaiheessa kun suunnitellaan laattajakoa: raon päälle ei saa tulla kapeaa laattasuikaletta, vaan mieluiten noin puolen laatan levyinen rivi.

Tässä tapauksessa ei käytetty höyrynsulkumuovia, sillä levytys tuli eri huonetilojen väliselle seinälle. Entä jos se tulisi ulkoseinälle? Ei laitettaisi silloinkaan, koska silloinhan levy jäisi tavallaan umpinaiseen pussiin vedeneristeen ja muovin väliin, mikä on vaarallinen tilanne!

(JKA 20.1.2006)

Lue myös:

    Uusimmat