Rasisminvastaisten mielenosoitusten myötä protestoijat ovat alkaneet vaatia useiden historiallisten patsaiden poistamista julkisilta paikoilta Atlantin molemmin puolin. Monien patsaiden henkilöt yhdistyvät historiankirjoissa imperialismiin tai orjakauppaan. Mielenosoittajat ovat myös tuhonneet tai töhrineet joitain patsaita.
Historialliset patsaat saavat nyt kyytiä Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Belgiassa. Kaikkia kolmea maata yhdistää historia siirtomaavaltoina.
Mustien oikeuksia puolustavat Black Lives Matter -mielenosoittajat ovat nyt saaneet tarpeekseen siitä, että menneisyydessä imperialismia ja orjakauppaa edistäneet henkilöt patsastelevat paraatipaikoilla edelleen. Tämän päivän rasismi on jatkumoa mustien historiassa kokemalle sorrolle.
Patsaiden paikkaa puolustavat taas perustelevat niiden olemassaoloa sillä, että ne ovat osa maiden historiaa, eikä historiaa voi pyyhkiä maton alle.
Kymmeniä tuhansia ihmisiä kaduille koonneet mielenosoitukset alkoivat Yhdysvalloissa sen jälkeen, kun mustaihoinen George Floyd kuoli poliisin pidätystilanteessa käyttämän väkivallan jälkeen 25. toukokuuta.
Floydin taposta syytetään poliisia, joka painoi häntä polvella niskasta liki yhdeksän minuutin ajan pidätystilanteessa. Kolmea muuta poliisia syytetään avunannosta tappoon.
Etelävaltioiden kenraalit ja Kolumbus halutaan alas jalustoiltaan
Yhdysvalloissa kritiikki kohdistuu erityisesti sisällissodan aikaisiin etelävaltioiden johtajien patsaisiin sekä Kristoffer Kolumbusta esittäviin patsaisiin.
Etelävaltioiden eli Konfederaation aikaisten johtohenkilöiden ja kenraalien patsaita on esillä esimerkiksi Yhdysvaltain kongressin istuntorakennuksessa. Yhteensä 11 patsaan joukossa ovat Amerikan konfederaation presidentti Jefferson Davis, varapresidentti Alexander Stephens ja sen armeijan kenraali Robert E. Lee.
Muun muassa edustajainhuoneen puhemies, demokraattien Nancy Pelosi vaatii patsaita poistettavaksi.
Sisällissodan yksi keskeisistä kiistoista 1800-luvun lopulla oli etelävaltioiden harjoittama ja kannattama orjuus. Tämän takia tulilinjalla on nyt myös Konfederaation lippu, joka nähdään eräänlaisena valkoisen ylivallan symbolina.
Vaikka kongressin patsaista luovuttaisiin, aktivisteilla riittää vielä työtä: Al Jazeeran laskelmien mukaan Yhdysvalloissa on vielä yli 770 Konfederaation johtohahmoja esittävää patsasta. Eniten niitä löytyy Georgian, Virginian ja Pohjois-Carolinan osavaltioista.
Patsaiden lisäksi lukuisia kouluja, puistoja, siltoja ja katuja on nimetty konfederaatiojohtajien mukaan.
Edustajainhuoneen enemmistöjohtaja Steny Hoyer on samoilla linjoilla Pelosin kanssa:
– Ihmiset, joita näillä patsailla kunnioitetaantaistelivat pitääkseen ihmisiä orjuudessa. Mielestäni Yhdysvalloissa ei tulisi kunnioittaa sellaista, Hoyer sanoo Reutersin haastattelussa.
Lue myös: USA:n Pelosi vaatii: etelävaltioiden mahtimiesten patsaita poistettava kongressista
Kristoffer Kolumbuksen patsaita on tuhottu ja töhritty lukuisissa kaupungeissa ympäri Yhdysvaltoja. Esimerkiksi Bostonissa Kolumbus-patsaan pää hakattiin irti, kun taas Richmondissa, Virginian osavaltiossa sijaitsevassa puistossa puolestaan koko patsas revittiin alas ja heitettiin järveen.
– Tämä puisto on omistettu valkoiselle ylivallalle ja alkuperäiskansojen kansanmurhalle. Olemme pyytäneet vuosien ajan, että patsas otettaisiin alas, eikä Kolumbusta juhlittaisi enää, toteaa Uuden-Englannin yhdistyneiden intiaanien johtaja Mahtowin Munro.
Perinteisen historiantulkinnan mukaan eurooppalainen Kolumbus löysi Amerikan mantereen ja raivasi tietä eurooppalaisten siirtomaavallalle. Nykypäivänä hän on kuitenkin hyvin kiistelty ja kritisoitu henkilö. Valloitusretkillään hän tuhosi ja alisti mantereen alkuperäiskansoja myötävaikuttaen kokonaisten sivilisaatioiden katoamiseen. Lisäksi hän seurueineen toi mukanaan kulkutauteja, joihin alkuperäisasukkaat sairastuivat ja kuolivat joukoittain.
Lue myös: Mielenosoittajat tuhosivat Kristoffer Kolumbuksen patsaan Yhdysvalloissa – video paljastaa ilkivallan karut jäljet
Britanniassa suurenuslasin alla orjakauppiaat ja natsimyönteinen partioliikkeen perustaja
Britanniassa mielenosoittajat ovat ottaneet kohteekseen menneiden vuosisatojen orjakauppiaiden patsaat. 1600-luvulla eläneen orjakauppiaan Edward Colstonin patsas sai kylmää kyytiä sunnuntaina, kun se viskattiin Bristolin satamassa merenpohjaan.
Kuollessaan 1721 Colston testamenttasi omaisuutensa hyväntekeväisyyteen jättäen näin itsestään humaanin muistikuvan. Omaisuutensa hän oli kuitenkin kerännyt ihmiskärsimyksen kautta: vuosina 1672–1689 Colstonin alusten uskotaan kuljettaneen yli 80 000 miestä, naista ja lasta Afrikasta Amerikkaan.
– Nämä monumentit on pystytetty henkilöiden kunnioittamiseksi, ja jos haluamme ei-rasistisen yhteiskunnan, meidän täytyy tietysti päästä niistä eroon. Patsaat eivät kuvaa historiaa, vaan ne ovat historian yksi versio, kertoo Birmingham Cityn yliopiston mustien opintojen professori Kehinde Andrews The New York Timesille.
Lontoossa puolestaan jalustaltaan poistettiin orjakauppias Robert Milliganin (1746–1809) patsas, viranomaisten päätöksellä. Lontoon pormestari Sadiq Khan on asettanut työryhmän, joka käy läpi pääkaupungin monumentit, katutaiteen ja katujen nimet siitä näkökulmasta, että ne ovat kunnioittavat ja kuvastavat tämän päivän yhteiskuntaa.
Viranomaisten päätöksellä lähtöpassit ehti myös saada partioliikkeen isänä tunnetun Robert Baden-Powellin (1857–1941) patsas eteläenglantilaisesta Poolen kaupungista. Syynä ei tosin ollut mielenosoittajien vaatimukset, vaan pelko siitä, että patsasta vahingoitetaan.
Kuitenkin suunnitelmaa vastustettiin siinä määrin, että toistaiseksi häätö on jäissä, ja nyt patsasta vartioivat valvontakamerat siihen saakka, että patsaan kohtalo selviää. Kaupunginvaltuusto on tunnustanut sen, että "jotkin Robert Baden-Powellin elämän osa-alueet koetaan vähemmän muistelun arvoisiksi", minkä vuoksi poliisi ennustikin patsaan joutuvan mielenosoittajien kohteeksi.
Partion lisäksi Baden-Powell muistetaan rasistisista ja homofobisista mielipiteistään, minkä lisäksi hän kannatti Adolf Hitleriä ja fasismia.
Belgiassa vaaditaan Leopold II:n patsaiden poistamista
Belgiassa rasismia vastustavien, varsinkin nuoremman polven belgialaisten kohteena on kuningas Leopold II:n patsaat. Lähes 75 000 ihmistä on allekirjoittanut vetoomuksen, jossa vaaditaan kunigasta esittävien patsaiden poistamista kaikkialta Belgiasta.
Tiistaina Antwerpenin kaupungissa 150 vuotta vanha patsas siirrettiin pois sen jälkeen, kun mielenosoittajat olivat tärvelleet sen. Tulevaisuudessa sen voi nähdä ulkoilmamuseo Middelheimissä.
Leopold II hallitsi Kongoa pitäen aluetta henkilökohtaisena siirtomaanaan, Kongon vapaavaltiona. Vuosikymmenien ajan belgialaisille on koulukirjojen sivuilla opetettu, miten he kuninkaansa johdolla "veivät sivistyksen Afrikkaan".
Todellisuudessa Leopold II:n aikakausi Afrikan sydämessä oli yksi viime vuosisatojen julmimmista ajanjaksoista, sillä miljoonat kongolaiset saivat hänen vuokseen surmansa. Lisäksi miljoonia ihmisiä silvottiin Leopoldin hallinnon alla kumiplantaaseilla ja sotaretkillä nykyisen Kongon demokraattisen tasavallan alueella. Samalla Belgian siirtomaatoimet tuottivat Leopoldille itselleen mittavan henkilökohtaisen omaisuuden
Belgiassa Leopold II on noussut keskustelun keskiöön viime aikoina myös siksi, että Minneapolisissa poliisin surmaaman George Floydin sukujuuret ovat Kongon demokraattisessa tasavallassa, eli kuninkaan vanhassa siirtomaassa.
Lue myös: Antwerpen poisti siirtomaa-ajan hirmuteoista tunnetun Leopold II:n patsaan
Lähteet: Reuters, The New York Times, BBC, Al Jazeera,