Laittomuuksia, nöyryytystä, mielivaltaista kohtelua? Nyt puhuu parjatun koulukodin johtaja: "Ohjaajien ja nuorten kokemukset eroavat toisistaan"

Nuorten Ystävät -palvelujen ylläpitämään koulukotiin tehty yllätystarkastus ja siitä tehty raportti paljastaa, että Pohjolakodissa esiintyy useita laittomia, mielivaltaisia, lapsia alistavia ja nöyryyttäviä käytäntöjä.

Yllätystarkastuksen aikana koulukodin oloista kysyttiin ensisijaisesti Pohjolakodin nuorilta.

Koulukodissa haastavimmat tapaukset

Pohjolakodin johtaja Kati Lehtola kertoo, että raportin esiintuomat ongelmakohdat tulivat osittain yllätyksenä, osittain eivät.

– Se tietysti harmitti, että huonoja kokemuksia kertyi niin monta. Nuorilla voi kuitenkin usein olla eri käsitys tilanteista kuin aikuisilla. Osa tilanteista on sellaisia, joissa ollaan tunnekuohussa. Nuorten kertomuksiin on saattanut vaikuttaa senhetkinen tunnetilanne. Meillä osa nuorista on huonokuntoisia. Joskus voi käydä myös niin, että nuori on puhunut jonkun toisen tilanteesta.

Lehtola painottaa, että Pohjolakotiin sijoitettavat nuoret ovat valtakunnallisesti haastavimpia tapauksia.

– Tänne tulevat he, joilla on vaikeimmat taustat ja esimerkiksi rikostaustaa tai sitten psykiatrista hoitoa tarvitsevia nuoria. Kun nuoret kertovat kokemuksistaan, taustalla painavat lastensuojelukokemukset myös aiemmista laitoksista. Meille tullessaan nuorella on lähtökohtaisesti yleensä se näkemys, että aikuiseen ei voi luottaa.

Yksityisyydensuojaa on parannettava

Raportissa kerrotaan muun muassa epäasiallisesta kohtelusta nuoria kohtaan, yksityisyydensuojan ja liikkumisen rajoituksesta. 

Lapset olivat kokeneet ulkona käymisen liian vähäisenä ja rajoittavana. Liikkumisvapauden rajoittamista Lehtola kommentoi siten, että esimerkiksi päihdetyö vaatii liikkumisen rajoittamista.

– Liikkumista on rajoitettava, jotta pääsy huonojen verkostojen pariin estetään. Raitistuminen vie aikaa ja silloin liikkumista olisi voitava rajoittaa pidemmän aikaa.

Lisäksi raportissa oli tuotu esiin nuorten kertomukset nöyryyttävistä henkilötarkastuksista, joissa nuoret kertoivat joutuneensa riisuutumaan kokonaan alasti ilman riittävää intimiteetti- ja yksityisyydensuojaa.

Raportissa kerrotaan, että lapset eivät ymmärtäneet, miksi heidän täytyy riisuutua ohjaajien edessä alastomaksi saakka.

– Jos vaikka nuori on ollut pitkällä karkumatkalla ja meillä on perusteltua syytä epäillä, että hänellä on hallussaan esimerkiksi teräase tai päihteitä, nuoren vaatteet saadaan lain mukaan tarkistaa. Tilanne ei ole kenellekään mukava. Teemme sen sekä nuoria että henkilökuntaa suojellaksemme. Meillä on kuitenkin tarkka ohjeistus siitä, että ohjaajat eivät näe lasta alasti.

Koska raportin mukaan näin on käynyt, Lehtolan mukaan Pohjolakotiin hankitaan sermit, jonka takana nuori voi riisuutua suojassa.

Ohjaajat eivät ole toistaiseksi kommentoineet

Lehtolan mukaan henkilökuntaa on ohjeistettu kertomaan aina nuorille, mitä tapahtuu ja miksi niin tapahtuu. Hän mukaansa koulukotiin tulleiden uusien asukkaiden kanssa käydään säännöt läpi.

– Päätöksiä ei saa tehdä ilman, että nuorta on kuullut.

Lehtola on käynyt raportissa esiin tulleita tapauksia läpi yhdessä henkilökunnan kanssa, ja ohjaajien kokemukset ovat eronneet nuorten kokemuksista.

– Ohjaajien ja nuorten kokemukset voivat erota toisistaan. On harmillista, että käynnillä on kuultu vain nuoria, eikä ohjaajia. Tiedän, että meillä työskentelee ammattitaitoista väkeä, jotka tekevät erittäin rankkaa työtä vilpittömästi parhaansa mukaan ja lakia noudattaen.

Ohjaajien haastattelua medialle ei toistaiseksi ole kuitenkaan haluttu antaa, sillä tilanne koulukodissa halutaan rauhoittaa mediassa vallinneen keskustelun jälkeen.

Kuka hoitaisi vaativimmat tapaukset?

Muhoksen Pohjolakoti on ollut aiemminkin esillä ikävässä valossa muun muassa koulukodissa tapahtuneen työntekijän murhan ja huomautuksen saaneiden eristystilojen takia.

Pohjolakodin toimintaa tulevaisuudessa onkin jo aiemmin mietitty, kertoo Lehtola.

– Olemme miettineet, onnistummeko aina koulukodissa auttamaan meille tulleita nuoria. Olisi hyvä saada aikaan yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten voisimme parhaiten auttaa sellaisia nuoria, joilla on rankkaa rikostaustaa, käytöshäiriöitä ja psykiatrisia ongelmia. Ja miten lapsia päästäisiin auttamaan vaikuttavasti jo aiemmin, jottei heidän vointinsa pääsisi niin pahaksi.