Perustili pyrkii vastaamaan nykyisen sosiaaliturvan ongelmiin.
Tänään julkaistu raportti "Perustili – tie kannustavaan ja läpinäkyvään sosiaaliturvaan" esittää nykyisen sosiaaliturvan tilalle perustilimallia, joka mahdollistaa työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja opintorahan korvaamisen perustilillä ja sitä tukevalla osallistumistulolla.
Raportista uutisoi ensimmäisenä Suomessa Helsingin Sanomat.
Raportin mukaan nykyinen sosiaaliturva ei vastaa nykyajan haasteisiin. Haasteina pidetään muun muassa sosiaaliturvan monimutkaisuutta ja byrokraattisuutta sekä palveluiden ja etuuksien yhteensovittamista. Ongelmallisena nähdään myös työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen sekä asuminen ja viimesijainen turva.
Raportissa esitelty perustilimalli pyrkii olemaan sekä realistinen että tarpeeksi yksinkertainen, jotta se voidaan ottaa asteittain käyttöön jopa lyhyelläkin aikavälillä. Malli on karsittu versio Elina Valtosen (ent. Lepomäki) ehdottamasta kokonaisvaltaisesta sosiaaliturvan uudistuksesta.
Erilaisia tilimalleja, kuten työttömyystiliä, koulutustiliä tai terveystiliä, kehittämällä on pyritty sosiaaliturvan ja kannustavuuden yhteensovittamiseen. Kaikkien tilien perusajatuksena on, että yksilöt “vakuuttavat itsensä” riskien varalta elinkaaren yli.
Perustili pyrkii parantamaan ihmisten oman elämän suunnittelua, lisäämään ihmisten kykyä reagoida muutoksiin, kannustamaan enemmän töiden ja opiskeluiden pariin. Pyrkimyksenä on myös se, että palvelut kohdentuvat osallistumistulon kautta nykyistä paremmin.
Tällä hetkellä esimerkiksi nuorten opiskelijoiden voi olla vaikea hahmottaa, kuinka lyhyen työkeikan tekeminen vaikuttaa tuloihin ja etujen maksuaikatauluihin. Siksi nuoren näkökulmasta voi olla helpointa jättää työkeikka tekemättä.
Raportin mukaan esitetyllä perustilillä olisi potentiaalia vaikuttaa tähän.
Kuinka perustili toimisi?
Raportissa esitetyssä mallissa työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja opintoraha korvataan perustilillä ja osallistumistuloilla. Opintolaina pysyisi mallissa kuitenkin ennallaan.
Perustiliä ei kuitenkaan anneta nuorelle käyttöön heti 18 vuotta täytettyään, vaan vasta opiskeltuaan tai oltuaan hetken työelämässä, ja muutettuaan pois vanhempiensa luota.
Kynnyksen ehtojen täytyttyä nuori voi ottaa perustilin käyttöön ja tilille lisätään 20 000 euroa. Tililtä voi nostaa korkeintaan 650 euroa kuukaudessa. Nostettavaan määrään vaikuttaa edellisen kuukauden työtulo: 300 euron jälkeen jokainen ansaittu euro pienentää nostettavaa summaa puoli euroa.
– Kun perustilin käyttöoikeuden saa, sen käyttöön ei liity tarveharkintaa, kuten esimerkiksi opintojen edistymisen seurantaa, raportin kirjoittanut konsultti Jussi Pyykkönen kommentoi Helsingin Sanomille.
Jos nuori opiskelee vuodesta yhdeksän kuukautta ja nostaa perustililtä maksimimäärän, tilin saldo pienenee 5 850 euroa. Kolmen kuukauden kesätyö 2 000 euron kuukausipalkalla puolestaan kasvattaa tilin saldoa 600 eurolla (10 prosenttia työtuloista). Nuoren saamiin palkkatuloihin tämä ei kuitenkaan vaikuta.
Jos opiskelija jatkaa opiskelua ilman osa-aikatöitä, perustili menee nollille ja sen käyttöoikeus loppuu. Nuori palaa takaisin osallistumistulon piiriin. Tällöin nuoren on haettava tukia ja nuori ohjataan mahdollisesti tarvitsemiinsa palveluihin.
Kun 15 000 euron työtulokynnys täyttyy, perustilille työtuloista kertynyt summa (1 500 euroa) on jälleen nostettavissa ja nuori siirtyy pois osallistumistulolta. Työelämässä pysyessään nuori kerryttää perustiliä edelleen, kunnes se on taas täynnä.