Ranskan vaalit kova isku Macronille ja äänestysaktiivisuudelle – "Puolet katsoo, ettei äänestämällä voi saada muutosta"

Macronin kannattajien liittouma menetti ehdottoman enemmistönsä parlamentin alahuoneessa eli kansalliskokouksessa. Macronin kannattajien Yhdessä -vaaliliitto sai alahuoneen 245 paikkaa, kun ehdottomaan enemmistöön olisi tarvittu 289 paikkaa. 

Tuloksen taustalla vaikuttaa tyytymättömyys Macronin harjoittamaan politikkaan. Macron on ensimmäisellä presidenttikaudellaan ajanut muun muassa eläkeiän nostoa ja veronkevennyksiä. Vaaleja Ranskanssa seurannut MTV Uutisten toimittaja Kira Poutanen sanoo, että vaalitappio on kova isku presidentille. 

– Macron on tottunut viemään uudistuksia läpi suhteellisen helposti kansalliskokouksessa jossa hänellä on ollut ehdoton enemmistä edellisellä hallituskaudella. Nyt hänen on kuitenkin haettava uusia liittolaisia parlamentista.

Lue myös: Macron kamppailee nyt säilyttääkseen asemiaan – ranskalaiset äänestävät taloudesta, jos ylipäänsä vaivautuvat uurnille

Pitkäsen arvion mukaan uudet liittolaiset saattavat löytyä keskusta-oikeistosta, joka myös kärsi vaaleissa tappion. Keskusta-oikeisto saavutti 64 paikkaa, eli toisin sanoen sen paikkaluku laski alle puoleen edellisistä vaaleista. 

Hallitukseen tulee täydellä varmuudella ainakin joitakin muutoksia, sillä kolme nykyistä ministeriä menetti kansalliskokouksen paikkansa, ja he joutuvat näin olleen luopumaan ministerinpaikoistaan. 

Vasemmisto ja äärioikeisto vahvistuivat merkittävästi 

Vasemmiston ja vihreiden liittouma saavutti 133 paikkaa, eli toisin sanoen yli kolminkertaisti paikkalukunsa edellisistä vaaleista. Liittouman johtohahmo on kansanedustaja ja entinen europarlamentaarikko Jean-Luc Mélenchon.  

Vasemmistoliittouman poliittiset tavoitteet ovat lähes vastakkaisia Macronin hallitukseen verrattuna.

– Vasemmisto pyrkii pysäyttämään Macronin eläkeuudistuksen ja laskemaan eläkeikää 60 vuoteen. Vasemmisto pyrkii myös nostamaan vähimmäispalkan 1500 euroon kuussa, Poutanen kertoo. 

Lue myös: Miksi Ranskan vaalien tulos on näin tiukka ja mitä tuloksesta seuraa? – Helena Petäistö kertoo

Vaalit olivat murskavoitto myös äärioikeston Kansalliselle liittoumalle, joka saavutti 89 paikkaa, enemmän kuin koskaan aiemmin. Edellisissä, vuoden 2017 vaaleissa Kansallinen liittouma saavutti kahdeksan kansanedustajaa. Kansallista liittoumaa johtaa kansanedustaja Marine Le Pen, joka on Mélenchonin tapaan myös entinen Euroopan parlamentin jäsen. 

– Osa äärioikeiston tavoitteista on samoja kuin vasemmistolla, mutta he tulevat todennäköisesti korostamaan myös turvallisuutta ja maahanmuuttokriittisyyttä.  

– Mielenkiintoista on nähdä, miten nämä erittöin vahvat oppostioryhmät pystyvät vaikuttamaan presidentin harjoittamaan politiikkaan vai ajaudutaanko täällä poliittiseen pattitilanteeseen, Poutanen sanoo. 

Äänestysaktiivisuus alhaista

Huomionarvoista vaaleissa oli myös alhainen äänestysvilkkaus. Vain vajaat 47 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä.

Turun yliopiston poliittisen historian professori Louis Clerc sanoo, että kansalaiset potevat vaaliväsymystä. Eilen käytiin neljäs äänestys noin kahden kuukauden aikana. Kaksikierroksiset presidentinvaalit järjestettiin huhtikuussa, ja parlamenttivaalien ensimmäinen kierros viikko sitten. 

Lisäksi ilmeisesti poikkeuksellisen aikaisin tulleet helteet ovat saaneet ihmiset pysymään kotonaan.

Lue myös: Etelä-Euroopan kovat helteet jatkuvat – Ranskan terveysministeri: sairaalat täynnä

Vaaliväsymys ja sää eivät kuitenkaan Clercin mukaan yksin selitä alhaista osallistumista. Hän sanoo, että monet ranskalaiset ovat menettäneet uskonsa poliitikkoihin.

– Iso osa ihmisistä kokee, että poliitikot ja poliittiset instituutiot eivät pysti vastaamaan heidän kysymyksiinsä tai hoitamaan heidän ongelmiaan. Puolet äänioikeutetuista katsoo, että äänestämällä ei saa aikaan muutoksia tai parannuksia heidän elämäänsä, Clerc sanoo.

Lue myös: Macronin tukijat menettivät enemmistöaseman Ranskan parlamentissa – äärioikeistolle valtava loikka