Ensi vuoden huhtikuussa koittavissa Ranskan presidentinvaaleissa saatetaan nähdä uusintanäytös vuoden 2017 kaksintaistelusta, joka käytiin Emmanuel Macronin ja Marine Le Penin välillä.
Oman poliittisen liikkeensä voimin presidentiksi ponnistanut Macron kampanjoi uudistuslupauksilla ja esiintyi eliitin ulkopuolisena keskilinjan kannattajana, mutta hänen presidenttikautensa on näyttänyt, että linja on todellisuudessa kallellaan oikealle.
Le Pen puolestaan oli äärioikeiston ehdokas, joka kampanjoi muun muassa kärkevillä EU-kannoillaan.
Tässä vaiheessa mielipidekyselyt näyttävät, että vaalien toiselle kierrokselle päätyisi sama kaksikko. Osa kyselyistä on ennustanut Le Penille jopa johtoasemaa.
Toistaiseksi on liian aikaista arvioida, mitä presidentinvaalien ratkaisevalla toisella kierroksella käy ensi vuonna. Auki on esimerkiksi se, tulisiko muiden puolueiden äänestäjiä riittävästi tukemaan Macronia, jos tämä olisi taas vastakkain Le Penin kanssa.
Vasemmistolaisen ranskalaislehden Liberationin keväällä tekemän lukijakyselyn mukaan moni vasemmalle kallellaan oleva äänestäjä ei enää antaisi tukeaan Macronille estääkseen Le Peniä nousemasta valtaan.
Asetelmat kuitenkin elävät. Helsingin yliopiston vieraileva professori Niilo Kauppi huomauttaa, että Ranskan vasemmisto on varsin hajallaan tällä hetkellä.
Ensi vuoden keväällä tilanne voi näyttää varsin toisenlaiselta.
Moni Macronin lupaus on jäänyt toteutumatta
Macron on kulkenut presidenttikaudellaan kriisistä toiseen. Ennen koronapandemiaa Ranskassa velloivat ammattiyhdistysliikkeen lakot ja hallintoa vastustaneiden keltaliivien protestit.