Ranskan presidentinvaaleista uusintaottelu? Tutkija: Petetyt lupaukset ja sooloilu syöneet Macronin suosiota

Oman poliittisen liikkeensä voimin presidentiksi ponnistanut Macron kampanjoi uudistuslupauksilla ja esiintyi eliitin ulkopuolisena keskilinjan kannattajana, mutta hänen presidenttikautensa on näyttänyt, että linja on todellisuudessa kallellaan oikealle.

Le Pen puolestaan oli äärioikeiston ehdokas, joka kampanjoi muun muassa kärkevillä EU-kannoillaan.

Tässä vaiheessa mielipidekyselyt näyttävät, että vaalien toiselle kierrokselle päätyisi sama kaksikko. Osa kyselyistä on ennustanut Le Penille jopa johtoasemaa.

Toistaiseksi on liian aikaista arvioida, mitä presidentinvaalien ratkaisevalla toisella kierroksella käy ensi vuonna. Auki on esimerkiksi se, tulisiko muiden puolueiden äänestäjiä riittävästi tukemaan Macronia, jos tämä olisi taas vastakkain Le Penin kanssa.

Vasemmistolaisen ranskalaislehden Liberationin keväällä tekemän lukijakyselyn mukaan moni vasemmalle kallellaan oleva äänestäjä ei enää antaisi tukeaan Macronille estääkseen Le Peniä nousemasta valtaan.

Asetelmat kuitenkin elävät. Helsingin yliopiston vieraileva professori Niilo Kauppi huomauttaa, että Ranskan vasemmisto on varsin hajallaan tällä hetkellä.

Ensi vuoden keväällä tilanne voi näyttää varsin toisenlaiselta.

Moni Macronin lupaus on jäänyt toteutumatta

Macron on kulkenut presidenttikaudellaan kriisistä toiseen. Ennen koronapandemiaa Ranskassa velloivat ammattiyhdistysliikkeen lakot ja hallintoa vastustaneiden keltaliivien protestit. 

Kauppi arvioi, että osa ranskalaisäänestäjistä on pettynyt Macroniin, koska tämän toimet presidenttinä eivät ole vastanneet toiveita. Moni Macronin vaalilupauksista on jäänyt toteutumatta.

Koronakriisissä Macron on käyttänyt presidentin suurta valtaansa. Kauppi arvioi, että Macronin koronapäätökset ovat olleet välillä hyviä ja toisinaan kehnoja. Huonot päätökset ovat kuitenkin päässeet ruokkimaan epäluottamusta, jota Macronia kohtaan oli jo valmiiksi.

– Macron on sooloillut: välillä hän on ottanut huomioon tiedeyhteisön suositukset ja välillä hän ei ole sitä tehnyt, Kauppi huomauttaa.

Kaupin mukaan on vaikea nähdä, ehtiikö Macron tehdä vielä merkittäviä uudistuksia ennen seuraavia vaaleja. Paljon riippuu siitä, miten pandemiatilanne kehittyy.

Le Pen muokannut puoluettaan

Kauppi muistuttaa, että Ranskan poliittinen järjestelmä kietoutuu presidentin ympärille, ja presidentillä on hyvin paljon valtaa.

– Mikäli Le Pen valittaisiin presidentiksi, sillä olisi valtava vaikutus. Ei vain Ranskassa, vaan myös Euroopassa laajemmin.

Le Pen on todennäköinen äärioikeiston ehdokas tulevissakin presidentinvaaleissa, koska hänelle ei ole varteenotettavaa haastajaa oman puolueensa riveissä.

Kauppi sanoo, että Le Pen on järjestelmällisesti pyrkinyt muokkaamaan puolueestaan salonkikelpoisempaa. Puolue muun muassa vaihtoi nimeään Kansallisesta rintamasta Kansalliseksi liittoumaksi vuonna 2018.

– Hän ei enää viljele näitä antisemitistisiä lausuntoja, eikä hän enää vaadi, että Ranskan pitäisi jättää EU, Kauppi luettelee.

– Tällä on vaikutusta äänestäjäkuntaan. Osa voi ajatella, että no eihän se Marine Le Pen ehkä niin paha olekaan kuin on kuviteltu.

Kauppi ei usko Le Penin tehneen merkittävää suunnanvaihdosta, vaan kyseessä on pikemminkin poliittinen strategia.

Hänen mukaansa alkavan vaalivuoden kiinnostavia kysymyksiä on muun muassa se, miten Le Pen ja Kansallinen liittouma rahoittavat kampanjansa. Edellisestä presidentinvaalikampanjastaan Le Pen otti roimasti takkiin, ja puolue on ollut vakavissa talousvaikeuksissa.