Ranskan perussopimusehdotusta puidaan Nizzassa

Ranskan jättämästä perussopimusesityksestä puuttuvat vaikeimmat aiheet: jäsenmaiden ääntenpainotus ministerineuvostossa sekä Euroopan parlamentin paikkajako.

Ranskan "välitysehdotuksessa" esitetään, että vuodesta 2005 lähtien EU:n komissaareja olisi yksi jokaisesta maasta. Kun maita on 27, silloin sovitaan pienemmästä komissaarien määrästä. Tätä ehdotusta vastustavat useat jäsenmaat, joiden mielestä on vielä liian aikaista sopia komissaarien vähentämistä.

Parlamentin jäsenmäärän katoksi esitetään 740 edustajaa, vaikka Amsterdamin sopimuksessa katoksi määriteltiin 700 edustajaa. Tiiviimpää yhteistyötä eli ns. joustavuutta ei olla soveltamassa lainkaan puolustuksessa tai sotilasasioissa. Ulkopuolelle olisi jäämässä siten myös puolustusteollinen yhteistyö, jota Suomi oli toivonut mukaan. Joustavuus tarkoittaa sitä, että jotkut maat tai maaryhmä voisivat sopia yhteistyöstä jollakin rajatulla alalla ilman kaikkien jäsenmaiden mukaantuloa.

Itävalta-tapauksen varalle sääntö

Unionille ollaan luomassa mahdollisuus kurittaa jäsenmaata sopivaksi katsotulla tavalla, mikäli jossakin maassa on vaara, että ihmisoikeuksia ja demokratiaa loukataan. EU voi antaa jäsenmaalle suosituksia tilanteen korjaamiseksi, jos kolmasosa jäsenmaista, EU:n parlamentti tai komissio niin ehdottaa ja päätöksen hyväksyy 9/10 enemmistö. Tällä hetkellä se tarkoittaa 14 jäsenmaata.

Artikla juontaa juurensa Itävalta-boikotista. 14 EU:n jäsenmaata jäädytti hallitusten väliset suhteet

Haider-raus / Haider ulos

alkuvuonna, kun Jörg Haiderin äärioikeistolainen FPÖ-puolue nousi maan hallitukseen. Boikotti purettiin vasta syyskuussa.

Ranskan esitykseen sisältyy myös muotoiluja aiheista, joissa pitäisi siirtyä määräenemmistöpäätöksiin. Nämä koskevat sosiaaliturvaa, verotusta, maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa, kauppapolitiikkaa ja koheesiorahastoja.

(MTV3-STT)

Lue lisää, mitä mieltä maat olivat Ranskan ääntenpainotus-esityksestä