Afrodite-jumalatar symboloi aistillista rakkautta. Ei siis liene ihme, että afrodisiakit on nimetty tämän meren vaahdosta nousseen neidon mukaan!
Kreikkalaisten viehättävä rakkaudenjumalatar Afrodite - jonka myyttisillä ominaisuuksilla roomalaiset viimeistelivät oman rakkauden jumalattarensa Venuksen - syntyi meren vaahdosta Kyproksen saaren lähellä. Ystävällisenä viettelijättärenä tunnetun jumalattaren syntyprosessi oli tulokseen nähden varsin dramaattinen ja väkivaltainen.
Titaanien äiti Gaia suuttui näiden ikävään isään Uranukseen ja yllytti lapsensa kapinaan Kronoksen johdolla. Tilaisuuden tullen Kronos kastroi nukkuvan isänsä ja heitti tämän sukupuolielimet mereen. Uranuksen siittiöt yhdistyivät hedelmällisen meren aaltojen kanssa, ja pian niistä nousi esille Afrodite, jumalattarista kaunein ja vetovoimaisin. Syntymänsä jälkeen joko alastomana tai puolialastomana kuvattu naisellisen kauneuden ruumiillistuma Afrodite herätti heti mustasukkaisuutta ja kateutta kaikissa muissa jumalattarissa, koska onnistui tietenkin sekoittamaan sekä jumalten että kuolevaisten miesten päät.
Vaikka Afrodite järjestettiin pian naimisiin tulen ja taontataidon jumalan Hefaistoksen kanssa, kevytkenkäinen Afrodite oli vapaan rakkauden ja avoimen suhteen kannalla. Helposti syttyvä jumalatar petti suvereenisti vakavamielistä miestään lähes kaikkien mahdollisten vastaan tulevien halukkaiden kanssa.
Afroditesta Amoriin...
Afroditeen suhteiden tuloksena syntyi liuta lapsia, joista osasta tuli myös sangen kuuluisia. Esimerkiksi suhteesta Hermekseen syntyi Hermafroditos, joka peri molempien vanhempiensa nimien sekä kauneuden lisäksi myös molempien sukupuoliominaisuudet. Tunnetuin kaikista Afroditeen lapsista lienee sodanjumala Areksen kanssa saatu Eros, jolla oli kyky ampua rakkauden herättäviä nuolia sydämiin. Roomalaisessa mytologiassa Eros on nimeltään Amor tai Cupido, Ares puolestaan tunnetaan Venuksen suurimpana intohimon kohteena Marsina.
Vetovoimastaan huolimatta Afrodite ei saanut pitää kaikkia valloituksiaan aivan yksinään. Esimerkiksi Adoniksen, kaikista nuorukaisista kauneimman, Afrodite joutui lopulta jakamaan kuoleman jumalatar Persefonen kanssa. Kun Adoniksen haavoittama villisika oli purrut metsästäjänsä kuolleeksi, epätoivoinen Afrodite yritti saada rakastettunsa takaisin itselleen, mutta komeaan mieheen kiintynyt Persofone piti itsepäisesti kiinni uudesta seuralaisestaan. Lopulta Zeus kyllästyi naisten riitoihin ja määräsi nämä jakamaan Adoniksen keskenään puolivuotisperiaattetta noudattaen.
Ken on heistä kaunehin...
Kuuluisin anekdootti Afroditeen naisellisista heikkouksista lienee tarina kultaisesta omenasta, jonka eripuraisuuden jumalatar Eris heitti jumalattarien joukkoon osoittaen sen Kauneimmalle . Omanarvontuntoisista jumalattarista sekä Hera, Pallas Athene että Afrodite halusivat kaikki omakseen kauneimman tittelin ja ryhtyivät kilpasille.
Miespuoliset jumalat tahtoivat pestä kätensä tästä arkaluontoisesta kiistasta ja valitsivat kilpailun tuomariksi Troijan prinssin Pariksen. Hera yritti lahjoa Parista kuningaskunnalla, Pallas Athenen panoksena oli roima määrä sotakunniaa, mutta Afrodite vei voiton lupaamalla nuorukaiselle maailman kauneimman naisen. Aikanaan Afrodite piti lupauksensa ja antoi Parikselle Troijan Helenan, vaikka tämä oli vakaasti naimisissa, ja tapahtumat johtivat lopulta koko Troijan tuhoutumiseen yhden jumalattaren turhamaisuuden takia.
Aikoinaan useiden ruoka-ainesten uskottiin sisältävän rakkaudentuntemuksia nostattavia aineita. Afroditeen mukaan näitä ryhdyttiin kutsumaan afrodisiakeiksi.
Vaikka hedelmällisyyteen viittaavia siemeniä sisältävät hedelmät kuten granaattiomena, omena ja unikko on omistettu Afroditeelle, jumalatar ei ole ensisijaisesti hedelmällisyyden vaan nimenomaan vapaan rakkauden jumalatar. Afroditeen koskettama nainen rakastuu omaehtoisesti itse rakkauteen ja rakastuneena olemiseen, joten ensihuuman hälvennyttyä hän alkaa usein kaivata uutta suhdetta, jossa toteuttaa rakkauden kutsua intohimoisesti. Hän vähät välittää, onko rakkauden kohde jo varattu: moinen este on hänelle pelkkä viettelytoimia suurempaan roihuun lietsova hetkellinen hidaste.
Afroditeen symboloima rakkaus on aistillista rakkautta, joka kukkaan puhjetakseen usein edellyttää sitä, että nainen on sinut itsensä ja myös vartalonsa kanssa ja tätä kautta hehkuu tuota ihmeellistä, vetovoimaista säteilyä, joka saa ulkopuoliset kyselemään: Oletko kenties rakastunut...?
Afroditeen inspiroima kauneudenpalvonta ei ole pelkkää turhamaisuutta, vaan siihen sisältyy paljon lämmintä ja aitoa rakkautta kokonaisvaltaisesti esteettistä elämäntyyliä kohtaan.
Millainen jumalatar sinä olet? Testaa!
Teksti: Lily la Tigresse
Kuvat: Shutterstock