Radikalisoituminen huomioitava myös Suomessa: "Keskustelua ei saa jättää ääripäille"

Kirkon Ulkomaanapu, Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkosto sekä sisäministeriö kokoontuivat eilen keskustelemaan siitä, miten väkivaltaista radikalisoitumista voisi Suomessa ennaltaehkäistä.

Vaikka radikalisoituminen ei ole Suomessa vielä laaja ilmiö, on sitä eri puolilla havaittavissa. Pieniä äärioikeisto- ja äärivasemmistoliikkeitä on tiedossa, mutta kansainvälisesti huomionarvoisin on ilmiö, jossa nuoret matkustavat Lähi-Idän konfliktialueille sotimaan.

– Muslimiyhteistö on viimeisten parin vuoden aikana ottanut asian avoimesti esille. Ongelmia ei peitellä, vaan niihin halutaan yhdessä etsiä ratkaisuja, Sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sanoo.

– Nyt pohdittiin esimerkiksi sitä, miten perheitä, joiden lapset ovat radikalisoitumassa tai jo radikalisoituneet, voitaisiin tukea. Palveluja on saatavilla, mutta niiden löytyminen on hankalaa.

Rauhanvälitysverkoston päällikkö Aaro Rytkönen Kirkon Ulkomaanavusta kertoo, että seminaarissa välittyi tunnelma, että uskonnolliset yhteisöt ovat yhteisrintamassa vastustamassa radikalisoitumista.

Ääriliikkeiden kohdalla puhutaan usein ääri-islamismista.

– Tätä ei kuitenkaan saa katsoa yksisilmäisesti ja yhden tietyn uskonnon näkökulmasta, Rytkönen korostaa.

– Radikalisoituminen saa paljon polttoainetta rasisistisesta ilmapiiristä - ja toisinpäin. Ääripäät ruokkivat toinen toisiaan. Suuri enemmistö siinä välissä on ratkaisevassa asemassa. Keskustelua ei saa päästää äärilaitojen keskenäiseen keskusteluun, sillä sitä kautta ne kasvattavat toinen toisiaan.

Vastavoima propagandalle

Mankkinen korostaa, että radikalisoituminen ja ekstremismi ei ole islamin uskoon liittyvää toimintaa.

– Esimerkiksi sillä, mitä ISIS edustaa, ei ole mitään tekemistä islamin kanssa. Se käyttää islamia välineenä, mutta sen toiminta on täysin vastoin islamin oppeja. Meidän suurin voimamme on siinä, että muslimiyhteisö myös itse haluaa miettiä keinoja siihen, miten auttaa nuoria tai heidän perheitään, Mankkinen sanoo.

Rauhanvälitysverkoston päällikkö Aaro Rytkönen Kirkon Ulkomaanavusta näkee, että yksi konkreettinen teko torjua radikalisoitumista on uskonnollisten johtajien harteilla.

– Heidän täytyy tarjota vahva vastanarratiivi esimerkiksi ISIS-propagandalle. Sieltä täytyy tulla viesti siitä, että islam on rauhan uskonto. Samaa viestiä on tultava myös muilta uskontokunnilta.

Rytkösen mukaan nyt olisi tärkeää lähteä viemään eteenpäin keskusteluja kansallisella ja paikallisella tasolla. Näissä voitaisiin pohtia arjessa olevia ongelmia ja haasteita.

– Syrjäytymisvaarassa olevat sekä syrjäytyneet nuoret eivät välttämättä ollenkaan hakeudu oman yhteisönsä piiriin. Etsivä työ on tässä tärkeää.

– Lisäksi muslimilapsia ja -nuoria pitäisi tukea heidän uskontonsa oppimisessa, lisäksi nuorisojärjestöjen ääni täytyisi saada kuuluviin viranomaiskeskusteluissa.  

Viranomaiset lähemmäksi kansalaisia

Seminaari pohjautui muun muassa Yhdysvaltoihin suuntautuneen opintomatkan antiin.

Huhtikuussa järjestetyllä opintomatkalla oli mukana uskonnollisia johtajia, viranomaisia sekä nuorisotyötä tekevien järjestöjen edustajia. Ryhmä tutustui Yhdysvalloissa hyviksi havaittuihin käytäntöihin väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin torjumisessa.

Moni asia Suomessa on paremmin kuin Yhdysvalloissa, mutta toisaalta siellä maahanmuuttajan on helpompi saada jalansija yhteiskunnassa.

– Yhdysvallat on maahanmuuttajien maa, kaikilla on sukujuuria muualla ja he ovat niistä ylpeitä. Amerikassa muslimiyhteisö on paremmin koulutettua kuin väestö keskimäärin. Lisäksi siellä tehdään paljon paikallista toimintaa. Siellä viranomaiset ovat myös aktiivisia ja he osallistuvat kaikenlaisiin tapahtumiin ja näkevät roolinsa laajemmin kuin Suomessa, Mankkinen luettelee.

– Meidänkin pitäisi viranomaisina katsoa peiliin ja miettiä, pitäisikö meidän kohdata ja tavata erilaisia yhteisöjä virka-ajan ulkopuolellakin. Virkamiesten pitäisi olla lähempänä ihmisiä, erityisesti nuoria ja muita, joiden on vaikea saada äänensä kuuluviin.

Kirkon ulkomaanavun Rytkösen mukaan Suomessa on toimivat lait, joiden puitteissa voidaan rakentaa ennaltaehkäisevää työtä. 

– Sen sijaan meillä on todella paljon kehitettävää siinä, miten eri uskonnolliset ryhmät voisivat tukea toinen toisiaan. 

Sisäministeriö julkaisee keskustelujen pohjalta päivitetyn toimintasuunnitelman ekstremismin ehkäisyyn ensi syksynä.