Pyhäjoella varaudutaan ydinvoimalaan. Rakennusliikkeiden varaamilla tonteilla on mahdollisuus rakentaa noin 350 uutta asuntoa, ja Ollinmäen teollisuusalueelle, tulevan ydinvoimalan lähelle, on suunniteltu tilapäistä majoitusta noin 700–800 asukkaalle. Vielä kunnan asukasmäärä ei ole juuri noussut.
Kunnan kehittämisasiamies Jyri Laakso ja Fennovoiman aluetiedottaja Jaana Kangas sanovat, että ydinvoimalahankkeella on suuri merkitys paitsi Pyhäjoen kunnalle, myös koko Pohjois-Suomelle.
– Monet alihankkijayrityksistä ovat paikallisia tai ainakin pohjoissuomalaisia, Kangas kertoo.
Oikeastaan koko hanke on toistaiseksi tulevaan varautumista, tulevaisuuden päätösten varaan laskemista. Fennovoima toivoo saavansa varsinaisen rakentamisluvan vuoden 2018 alkuun mennessä. Useampi keskeinen kysymys on vielä ratkaisematta.
Loppusijoituspaikka selviää kesällä
Yksi niistä on ydinjätteen eli käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus. Fennovoiman toiveena on tehdä yhteistyötä käytetyn polttoaineen loppusijoituksessa Posivan kanssa, jonka omistavat Teollisuuden Voima ja Fortum.
Jos yhteistyö Posivan kanssa ei onnistu, Fennovoiman on tehtävä suunnitelma omasta loppusijoitusratkaisustaan.
Pyhäjoen ydinvoimalaa vastustavassa Pro Hanhikivi -yhdistyksessä toimiva kansanedustaja Hanna Halmeenpää (vihr.) uskoo, että loppusijoituskysymyksessä ainoa realistinen ratkaisu on yhteistyö Posivan kanssa.
– Yhteistyö syntyy vaikka väkisin. Fennovoiman varat eivät riittäisi oman ydinjäteluolaston rakentamiseen, Halmeenpää sanoo.
Halmeenpään mukaan ydinvoimalan tiellä on monta mutkaa. Esimerkiksi ydinreaktorien toimittaja on vielä valitsematta, ja osa Fennovoiman pienistä osakkaista on pyrkinyt pääsemään eroon osakkeistaan.
– Valitettavasti yhtiö on jo tuhonnut Hanhikiven alueen luontoarvot ja muuttanut alueen merkityksen. Sitä päivää en näe vielä horisontissa, että laitos todella valmistuu, Halmeenpää sanoo.