Puutarhurilla on luonnossa myös kavereita

Biologista torjuntaa on kemiallisten tuholaismyrkkyjen lisäksi käytetty ammattiviljelyssä jo pitkään. Tuholaisten luontaisten vihollisten käyttö on lisääntymässä myös kotipuutarhoissa.

Viljelyalan asiantuntijat eivät kannusta harrastajapuutarhureita kemiallisten torjuntakeinojen käyttämiseen pihoilla ja kotipuutarhoissa, sillä aineiden oikea annostelu vaatii tarkkuutta ja tietoa. Kemiallisen torjunnan käyttö on kotipuutarhoissa tarpeen vasta, kun tuholaisongelma on ehtinyt muuttua laajaksi.

Biologisten torjuntamenetelmien käyttöä puoltaa ennen kaikkea niiden luonnonmukaisuus ja myrkyttömyys. Taitoa niidenkin hyödyntäminen silti vaatii.

– Aina kun käytetään biologista torjuntaa, tulee se tehdä riittävän ajoissa. Jos esimerkiksi vihannespunkkeja näkyy kasvihuoneessa jo paljon, on petopunkkien levittäminen myöhäistä, ylitarkastaja Jari Poutanen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta muistuttaa.

Sukkulamato ottaa etanasta niskalenkin

Etanoista on tullut puutarhan ja kasvimaan vihattuja ruokavieraita. Verkkaisiin pahantekijöihin tepsivät monet mekaaniset ansat, mutta niitä varten on olemassa myös uusi, luonnonmukainen torjuntakeino – sukkulamadot.

Sukkulamadot tunkeutuvat etanoihin loisimaan, minkä vuoksi isäntäeläin jonkin ajan päästä näivettyy ja kuolee. Kotimaisiin valepelto- ja peltoetanoihin sukkulamatomassa tehoaa, mutta kookkaan espanjansiruetanan edessä sekin on voimaton.

Biologista etanantorjuntatuotetta maahantuo muun muassa kotimainen Biotus Oy. Nemaslug-valmistetta myyvät hyvin varustetut puutarhaliikkeet, ja tuote kuuluu muun muassa Pienen Taimipuodin valikoimiin.

Petopunkki nujertaa vihannestuholaiset

Petopunkki on niin pikkuruinen, ettei sitä silmillä pysty helposti havaitsemaan. Sen sijaan se on arvokas apuri kurkkutarhoissa ja mansikkaviljelmillä. Petopunkki popsii suihinsa tehokkaasti vihanneksia riivaavat vihannespunkit.

Punkkeja voi ostaa pakkauksissa myös omaan kasvihuoneeseen. Petopunkkeja on useampia lajeja, joita käytetään eri tuholaisten torjuntaan. Esimerkiksi ansaripetopunkki on vihannespunkin torjuntaeliö, ja sitä myydään pulloissa. Ansaripunkit ripotellaan kantoaineineen kasvien päälle.

Pusseissa myytäviä petopunkkeja ovat esimerkiksi ripsiäispetopunkki, jota käytetään ripsiäisten torjuntaan. Pussissa on valmiina pieni reikä, josta pedot pääsevät ulos.

Mato pitää maasta huolen

Lierot ovat ulkonäöltään niljakkaita, mutta mullassa tikaspuuhermostoiset ovat kaunis näky. Madot ilmavoittavat maaperää ja parantavat sen laatua. Matojen viihtyvyyttä voi edistää lisäämällä kasvualustaan hyvin maatunutta kompostia, sillä eloperäiset aineet ovat lierojen mieleen. Sen sijaan liiallinen maan mekaaninen muokkaus vähentää matojen viihtyvyyttä.

– Maan laatuun kannattaa panostaa. Lisäämällä eloperäistä ainesta savisestakin maaperästä saa hyvän vihannesmaan, jonka laatua lierojen lisääntynyt lukumäärä pitää yllä, Poutanen selventää.

Oman puutarhan mullantuotantoon sopii esimerkiksi pakkasenkestävä ja UV-säteilysuojattu Biolan Pikakompostori 220. Kompostorin tilavuus on 220 litraa ja korkeus 120 senttimetriä. Laite sopii hyvin ruuantähteiden ja pienen puutarhan kasvijätteiden kompostointiin. Kompostoria myyvät S-Ryhmän myymälät.

Kompostin lisäksi erinomaista maanparannusainetta on nurmikonleikkuusta syntyvä ruohosilppu, joka soveltuu hyvin kasvimaan kateaineeksi. Se myös hillitsee rikkaruohon rehottamista viljelypalstalla.

Matojen laskeminen on työlästä, eikä harrastajapuutarhurin tarvitse siihen ryhtyä. Lapionpistot kertovat hyvin maaperän tilasta.

– Jos maata käännettäessä näkyy jokaisessa lapiollisessa lieroja, niin se on merkki hyvästä kasvualustasta, asiantuntija kiteyttää.

Erakkomehiläinen auttaa pölytyksessä

Puutarhurin ystäviksi voi laskea myös erilaiset pölyttäjät, kuten kimalaiset. Niiden elinolosuhteita voi edistää antamalla ojanpientareiden kasvien kasvaa hieman vapaammin sen sijaan, että niittäisi kaikki reunat siistiksi. Kaiken lisäksi pörröinen, mutkittelevasti lentävä hyönteinen on hauska katsella.

Puutarhamyymälöistä voi ostaa pihalleen kimalaispöntön, jos pölyttäjistä on selvästi pulaa omassa puutarhassa. Yksi markkinoilla olevista tuotteista on Pörrinpesä, jota myy muun muassa Pieni Taimipuoti.

Erakkomehiläinen on yksi puutarhaharrastajien uusista eläinystävistä. Varsinkin Iso-Britanniassa ne ovat suosittuja puutarha-asukkeja. Kotipuutarhurit houkuttelevat erakkomehiläisiä asettumaan puutarhaansa sijoittamalla puutarhaan tyhjän kimalaispesän.

– Erakkomehiläiset ovat tehokkaita löytämään nämä pesät, Poutanen kertoo.

Hän ei osaa varmuudella sanoa, onko sopivia erakkomehiläislajeja myös Suomessa.

– Ehkä niitä silti kannattaisi kokeilla myös meillä, hän pohtii.

Monimuotoisuus lisää puutarhurin ystäväverkostoa

Yleisellä kasvien ja eläinten monimuotoisuudella on merkitystä myös kotipihoilla.

– Puutarha on aina ihmisen rakentama, ja sellaisenaan luonnoton. Kasvien hyvinvointia voi kuitenkin edistää ylläpitämällä puutarhassa yleistä monimuotoisuutta, Poutanen kannustaa.

Kasvien ja eri lajikkeiden runsaus tasoittaa myös hyönteisvalikoimaa, joka vähentää riskiä yksittäisen tuholaislajin lisääntymisestä ongelmaksi asti. Monipuolinen kasvivalikoima pitää myös yllä pölyttäjien määrää. Heinikoissa ja ojanpientareilla viihtyvät lisäksi monen tuholaishyönteisen luontaiset viholliset.

Teksti: Riina Mäentausta / Mediafocus

Erikoiskiitokset

ylitarkastaja Jari Poutanen, Evira ja soveltavan ekologian professori Jarmo Holopainen, Itä-Suomen yliopisto

Kuvat: SOK, ylitarkastaja Jari Poutanen /Evira, soveltavan ekologian professori Jarmo Holopainen, Itä-Suomen yliopisto