Tämä uusi sarjamme on tarkoitettu aivan erityisesti niille katsojille, jotka asuvat 60- tai -70 –luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa, joissa ei ole vielä tehty putkiremonttia. Meillä on heille sekä hyviä että huonoja uutisia.
Huono uutinen on se, että talossanne on väistämättä edessä putkiremontti - halusittepa sitä tai ette.
Hyvä uutinen on se, että putkiremontistakin voidaan tehdä aidosti asiakaslähtöinen, asukkaiden tarpeet huomioon ottava hanke ja prosessi, joka tuottaa todellista ja kestävää lisäarvoa paitsi kiinteistölle, ennen kaikkea asukkaille - siis teille itsellenne.
Näytämme syksyn 2005 aikana
· koska ja kuinka putkiremontti on järkevintä toteuttaa
· minkälaisia vaihtoehtoja on olemassa ja
· miten putkiremontti vaikutta asukkaiden arkeen ja lompakkoon.
Askelmerkit asukasystävällisemmälle perusparantamiselle löysimme ympäristöministeriön kesäkuussa julkistamasta tutkimuksesta "Asukaslähtöisen perusparantamisen kehitystarpeet". Mistä siis voi tietää, että putkiremontti on ovella ja miten siihen pitää näiden ensimmäisten signaalien jälkeen varautua?
Monessa putkiremontissa mukana ollut neuvontainsinööri Jaakko Laksola Kiinteistöliitto Uusimaasta on oikea henkilö avartamaan tietämystä tässä asiassa:
"Kiinteistöissä on nykyisin hyvin usein tehty jo hyvissä ajoin kuntoarvio, joka perustuu aistinvaraiseen katselmukseen. Siitä työstetään tekninen arvio, joka on pitkän tähtäyksen korjausohjelma. Tässä arvioidaan myös tulevan putkiremontin ajankohta. Kun putkiston arvioitu käyttöikä täyttyy, arviota täydennetään kuntotutkimuksella, jossa ultraäänin ja röntgenkuvauksen menetelmin määritetään ja tarkennetaan putkiston tilaa."
Kuntoarvio = aistinvarainen katselmus
Kuntotutkimus = tutkitaan teknisin apuvälinein ja laboratoriokokein rakenteen tai rakennemateriaalin kuntoa
Laksola muistuttaa, että näiden rinnalla taloyhtiössä on oltava lisäksi vuotovahinkohistoriikki ja sen seuranta: "Silloin otetaan todella suuri riski, jos vuotovahingot on päästetty niin suuriksi, että vanhaa putkistoa ei kannata enää pitää vaan ollaan jo pakon edessä. Usein vakuutusyhtiö on tässä vaiheessa jo sanonut irti kiinteistövakuutukset."
Oma väki vetämään hanketta heti alusta
Aivan näin huonosti tilanne ei ollut Helsingissä, Katajanokalla sijaitsevassa taloyhtiössä, jossa putkiremontti on jo täydessä vauhdissa.
"Yhtiössä oli jo pitkään ollut tiedossa, että putkien suhteen oltiin elinkaaren ylärajoilla ja oli vain ajan kysymys, milloin remonttiin piti lähteä," kertoo isännöitsijä Jarmo Rantamäki. "Toisaalta myös sattui useita laajoja vesivahinkoja ja viimeinen pisara oli kuntotutkimus, joka paljasti ettei viivyttelyyn enää ole mahdollisuutta."
Hallitus teki 2003 esityksen määrärahan varaamisesta putkiremonttiin ja kun se sitten myönnettiin, valmistelu alkoi välittömästi. Ensimmäiseksi valittiin suunnittelutoimisto, joka teki kiinteistössä kartoituksen. Sen yhteydessä kaikki tilat käytiin läpi ja niille määriteltiin oma suunnitelmansa
Tässä tapauksessa putkiremontti lähti siis liikkeelle tavanomaiseen tapaan hallitus-, isännöitsijä- ja suunnittelijavetoisesti. Asukaslähtöisemmät suunnitteluprojektit ovat kuitenkin jo yleistymässä. Heti alussa on hyvä kartoittaa kyselyllä asukkaiden suhtautumista putkiremontin laajuuteen ja ajoitukseen. Myös suunnittelua vaiheistamalla heidät voidaan kytkeä tiiviimmin mukaan valmisteluun.
"Perustetaan tämmöinen putkityöryhmä - tai hanketyöryhmä - taloyhtiön asukkaista," Laksola opastaa. "He ottavat tarvittavat asiantuntijat mukaan täydentämään ryhmää, joka sitten lähtee vetämään hanketta ja tiedottaa siitä asukkaille. Ryhmä toimii tässä eräänlaisena sihtinä: he tuntevat oman taloyhtiönsä ja sen asukkaat ja ajattelun. Konsulttihan ei voi niistä tietää, koska hän tulee ulkopuolelta."
Ryhmän puitteissa etsitään vaihtoehtoja ja pohditaan remontin laajuutta. Niistä valitaan juuri omalle yhtiölle sopiva ja suunnitellaan siltä pohjalta varsinainen toteutus.
Laksola ei väsy muistuttamasta, että tiedottaa ei voi koskaan liikaa. "Työryhmän olisi hyvä valita heti alussa vastuuhenkilö, jolle tiedottaminen olisi kaikkein suurin - ellei peräti ainoa - tehtävä. Nämä ovat taloyhtiössä usein hyvin tunnepohjaisia asioita! Sanon kokemuksesta ihan suoraan, että mitä enemmän keskustellaan, sen matalampina laineet lyövät yhtiökokouksissa ja vastaavissa tilaisuuksissa. Tiedon mukana järki voittaa tunteen."
(JKA 16.9.2005)