Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta, joten sodan alkamisesta on kulunut pian jo puoli vuotta. Silti merkkejä sodan päättymisestä ei ole näkyvissä.
Sotahistorian tutkija Lasse Laaksonen kuvaa tämänhetkistä tilannetta sodassa pattitilanteeksi, jossa sodan kummallakaan osapuolella ei ole voimia tehdä suuria liikkeitä.
Laaksonen arvioi, että Venäjän presidentti Vladimir Putin laskee nyt länsimaiden rakoilevan yhteistyön varaan.
– Ei diktatuurilla ja Putinilla mitään kiire tällä hetkellä ole. He odottavat, että länsimaiden tuki ja ristiriidat alkavat tökkiä.
Toisaalta sodan pitkittyminen on yllättävää, koska Venäjä pyrki nopeaan voittoon ja monet uskoivat Ukrainan nopeaan taipumiseen. Laaksonen sanoo, että sodassa eletään nyt uuvutussodan vaihetta.
Rakoileeko länsimaiden yhtenäinen linja Venäjää vastaan?
Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät ympäri maailmaa muun muassa energian- ja ruoanhinnan nousuna. Venäjään kohdistuvat pakotteet ovat pistäneet muun muassa kaasuhanat kiinni Eurooppaan.
YK:n pääsihteeri António Guterres on sanonut, että nälänhädän estämiseksi venäläisten lannoitteiden ja maataloustuotteiden tulisi päästä maailman markkinoille esteittä. Osa YK:n jäsenmaista ei ole tuominnut Venäjän sotatoimia.
– Putinin ase on nälkä. Sitä käytetään hyvin hyväksi. On maita, jotka eivät ole tuominneet Venäjän hyökkäystoimia. Siellä eletään arkea, jossa ihmisiä lähinnä kiinnostaa oma turva ja rauha siellä. Sota on Euroopassa lähellä, mutta tuhansien kilometrien päässä ei samalla tavalla tunteellisesti reagoida tähän, Laaksonen sanoo.
– Tavallaan odotetaan sitä, että läntiset vallat, jotka tässä vastoin Putinin alkuperäistä ajatusta, ovat hyvin yhtenäisesti toimineet. Nyt tämän kuherrusvaiheen jälkeen tulee ryppyjä ja silloin diktatuurin on paljon helpompi hallita tilannetta. Venäjällä ei ole kansalaisyhteiskuntaa ja oppositiota, mutta länsimaissa vallitsee moniääninen kehys, jolla on kriisitilanteessa omat haasteensa.
Vaarana on, että Venäjä alkaa syyttämään maailman nälänhädästä länsimaita.
– Totta kai, jos Venäjä onnistuu hyvin tämän asian markkinoimaan, todetaan, että länsimaat ovat syypäitä kaukaisten maiden nälänhätään. Tässä nämä mielikuva ja pelotevaikutukset ovat äärimmäisen merkittävässä roolissa, Laaksonen lisää.
Katso sotahistorian tutkija Lasse Laaksosen koko haastattelu alta!
15:12
