Voitonpäivän puheen perusteella Putin ei tiedä mitä tehdä, sanoo Atlantic Council -ajatushautomon arvostettu asiantuntija Daniel Fried. "Talvisodan skenaarioon" hän uskoi sodan alussa, mutta ei enää.
Venäjän presidentiltä odotettiin maanantain voitonpäivän puheessa sodanjulistusta tai liikekannallepanoa. Näitä ei tapahtunut. Friedin mukaan eniten huomio kiinnittyikin juuri siihen, mikä puheesta puuttui.
– Puhe ei eskaloitunut, eikä näyttänyt suuntaa pois sodasta. Se ei julistanut sotaa, ei tulitaukoa, ei kiinnostusta neuvotteluun. Se oli lattea, puolustava ja epämääräinen, Fried kuvailee.
Nykyisin washingtonilaisen ajatushautomon palveluksessa työskentelevä Fried on tehnyt yli 40 vuoden uran Yhdysvaltain ulkoministeriön palveluksessa, esimerkiksi Puolan suurlähettiläänä.
Puheesta voi Friedin mukaan vetää vain yhden johtopäätöksen: sota ei suju hyvin, eikä Putin tiedä, mitä tehdä.
– Siinä ei ollut mitään viestiä, joka tulisi ottaa vakavasti. Hänen syytöksensä olivat naurettavia. Ukraina ei suunnittele hyökkäävänsä Donbassiin. Se on yhtä valhetta kuin se, että Suomi olisi valmistautunut hyökkäämään Leningradiin joulukuussa 1939, Fried laukoo.
Väitteeseen vedoten Neuvostoliitto vaati loppuvuodesta 1939, että Suomi olisi siirtänyt maiden välistä rajaa kauemmas Leningradista.
Länsi on nyt yhtenäisempi kuin 1939 – ja se yllätti Putinin
Fried pitää Yhdysvaltojen tukea merkittävänä syynä sille, että Putin haparoi. Yhdysvallat on tehnyt merkittäviä symbolisia eleitä – viimeisimpänä presidentin puolison Jill Bidenin vierailun Ukrainassa – ja myös kiihdyttänyt materiaalista tukeaan viikko viikolta.
– Putin ei näe tietä ulos, sillä länsi on yhtenäisempi kuin hän odotti, Fried sanoo ja toivoo, että Euroopan unioni etenisi öljyä koskevissa pakotteissaan.
Viime viikonloppuna Yhdysvallat kiristi Venäjän vastaisia pakotteitaan. Lisäksi kongressin käsittelyyn tulee luultavasti jo tällä viikolla Bidenin ehdottama, alun perin 33 miljardin dollarin tukipaketti, jonka summaa on hivutettu jo lähemmäs 40 miljardia. Varsinkin aseapua Fried pitää käänteentekevänä.
– Putin ei odottanut tätä. Suomi ei saanut aseellista apua 1939. Ja maani poissaolo Euroopan turvallisuudesta noina vuosina ei ole minulle ylpeydenaihe. Suomi taisteli yksin. Mutta Ukraina ei enää.
Valkoinen talo kommentoi Putinin voitonpäivän puheita niukasti. Tiedottaja Jen Psaki sanoi Putinin jälleen esittäneen absurdeja, vääristyneitä kertomuksiaan historiasta.
Biden palasi historiaan allekirjoittamalla toisen maailmansodan aikaisen lain, jonka myötä Yhdysvaltojen on mahdollista lähettää aseita Ukrainaan entistäkin nopeammin.
Alkuperäisen ”Lend-Lease Act” -nimellä kulkevan lain allekirjoitti presidentti Franklin D. Roosevelt vuonna 1941 auttaakseen Britanniaa torjumaan natsijoukkoja. Myöhemmin sotamateriaalin toimitukset laajenivat myös muille liittolaisille, mukaan lukien Neuvostoliitolle.
Lue myös: Putin voi tehdä Ukrainassa saman tempun kuin Stalin talvisodassa
"Talvisodan skenaario" on enää paras, mihin Venäjä kykenee
Fried kertoo, että sodan alussa hänellä oli kolme erilaista skenaariota sen etenemisestä.
Ensimmäinen oli Venäjän ja Ukrainan tasapeliin päättynyt jaettu voitto, joka Friedin mukaan vaikutti alussa Yhdysvaltain hallinnolle todennäköisimmältä.
Toinen skenaario oli niin sanottu talvisodan skenaario. Fried piti aluksi todennäköisimpänä sitä, että Ukraina joutuisi luopumaan maa-alueista pelastaakseen valtionsa, kuten Suomi joutui luovuttamaan alueita Neuvostoliitolle itsenäisyyden säilyttääkseen.
– Suomalaiset ovat ylpeitä siitä, mitä heidän isovanhempansa talvisodassa tekivät. He menettivät alueita ja pelastivat maansa, ja se oli hyvä Suomelle. Se vaikutti parhaalta keinolta Ukrainalle, Fried sanoo, käyttäen mennyttä aikamuotoa.
Kolmas skenaario on Friedin mukaan Venäjän häviö, jolle vertailukohdaksi hän nostaa Venäjän-Japanin sodan vuosilta 1904–1905. Japanin yllättävästä voitosta seurasi lopulta vallankumous Venäjällä.
– Luulen, että talvisodan skenaario ei ole enää paras, mihin Ukraina kykenee. Se on paras, mihin Venäjä kykenee. Sen sijaan Venäjän-Japanin sodan skenaario tai jokin samantapainen muuttuu yhä todennäköisemmäksi, Fried arvioi.
"Venäjä keksisi keinon rangaista Suomea"
Fried on aiemmin myös työskennellyt tiiviisti Nato-Venäjä-suhteiden parissa ja ollut mukana laatimassa Naton Euroopan laajentumisen suuntaviivoja 2000-luvun alkupuolella. Siksi häneltä ei malta olla kysymättä myös Suomen vääjäämättä lähestyvästä Nato-päätöksestä.
Fried painottaa, että Nato-päätös on vain ja ainoastaan Suomen oma. Suomen puolustusta hän kehaisee "vakavasti otettavaksi", toisin kuin Ruotsin.
– Voin lähes taata, että vastustajat Yhdysvaltain senaatissa ottaisivat Ruotsin puolustusbudjetin esiin, ja haluaisivat siihen vastauksen.
Suomea hän kehottaa varautumaan Moskovan kostotoimiin ja vihamieliseen retoriikkaan.
– He etsivät keinon rangaista Suomea. Taloudellisilla vipuvarsilla, provosoiden sotilaallisesti tai tehden ilmatilaloukkauksia Suomen puolelle. Heillä on kaikenlaisia keinoja pelotellakseen Suomea.
Siitä huolimatta – tai juuri siksi – Suomen tulisi Friedin mukaan tehdä päätös välittömästi. Hänen mukaansa Suomi olisi Natolle "suurenmoinen liittolainen".