Iho ei pidä pakkasesta. On ihmisiä, jotka saavat kylmästä jopa allergian kaltaisia oireita, mutta tavallisin vaiva on atooppisen ihottuman paheneminen. Ihotautilääkäri Carl Kyrklund kertoo, miten ihoa kannattaa talvella hoitaa.
Kiristää, hilseilee, kutittaa ja punoittaa. Talvesta nauttimista voivat haitata ikävät ihovaivat.
Suomalaisten tavallisin iho-ongelma talvipakkasilla on ihon kuivuminen sekä atooppisen ihottuman paheneminen.
Ihotautien erikoislääkäri Carl Kyrklund Ihosairaalasta kertoo, että atooppinen ihottuma puhkeaa yleisimmin helmikuussa ja lokakuussa.
– Ihomme ei ole samanlainen talvella kuin kesällä, se on ohuempi. Talvella ihon suoja eli läpäisyeste heikkenee, iho on kuivempi ja talineritys vähenee. Iho myös kutisee ja ärtyy herkemmin, Kyrklund kertoo.
Tähän on kolme syytä: matala ilmankosteus, ilman kylmyys sekä valon puute. Matala ilmankosteus lisää hienojen ryppyjen määrää ja aiheuttaa ihon karheutumista, hilseilyä ja elastisuuden. Kylmyys taas lisää kutinaa ja ihon kuivuutta. Valon puutteen myötä iho on ohuempi talvella, kun taas kesällä iho paksuuntuu suojautuakseen auringon ultraviolettisäteiltä.
Iho kaipaa siis talvella enemmän huolenpitoa. Lue alta asiantuntijan vinkit, joilla saat talvi-ihoa rauhoitettua.
Pese lika iholta
Vaikka voisi tuntua siltä, että suihku kuivattaa ihoa entisestään, kuivasta ihosta kärsivät saavat peseytyä normaalisti.
– Päivittäinen pesu poistaa likaa, hikeä ja bakteereita. Jos peset itsesi saippualla, kannattaa valita hajusteeton, hapan tai neutraali pesuneste. Suihkussa voi hyvin käyttää saippuan sijaan perusvoidetta ja lisätä sitä vielä kuivalle iholle heti pesun jälkeen, Kyrklund neuvoo.
Älä säästele perusvoidetta
Jos ihotyyppi on kuiva, Kyrklund suosittelee käyttämään perusvoidetta huolellisesti päivittäin ja suojaamaan ihon pakkaselta mahdollisimman hyvin, silloinkin, kun ihottumaa ei ole.
Suomalaiselle ihotyypille soveltuu perusvoiteeksi useimmiten notkea ja helposti levittäytyvä emulsiovoide, jossa tarvittaessa on kosteutta sitovia ainesosia eli humektantteja, kuten karbamidia tai glyserolia.
– Jos iho on rutikuiva tai kirvelee, kun sitä rasvataan, kannattaa kuitenkin valita rasvaisempi, salvamainen voide. Myös lapsille valitaan usein astetta runsaampi perusvoide. Ihoa kannattaa kosteuttaa aina kun se tuntuu kuivalta tai kiristävältä, tarvittaessa useamman kerran päivässä, Kyrklund vinkkaa.
Lääkevoiteet avuksi
Jos perusvoide ei riitä, ihottumaa voi korjata kortisonivoiteella. Reseptivapaata 1-prosenttista hydrokortisonivoidetta voi laittaa ihottuma-alueille näkyvän kerroksen kahdesti päivässä yhden–kahden viikon ajan. Jos tämä ei auta, kannattaa ottaa yhteyttä ihotautilääkäriin.
Jos ihottuma on oikein hankala, iholääkäri voi määrätä reseptillä atooppista ihottumaa rauhoittavaa lääkevoidetta, joka ei sisällä kortisonia. Ihotautien erikoislääkäri voi myös antaa lausunnon KELA-korvausta varten.
Valoa iholle
Lääkäri voi määrätä pahaan ihottumaan myös valohoitoa. UVB-valohoidossa auringon UV-säteilyä annetaan iholle sopivina annoksina iho-oireiden helpottamiseksi. Hoidossa käytetään tiettyä luonnonvalon aallonpituutta, joka vahvistaa ihoa ja auttaa sitä suojautumaan kuivumiselta.
Valohoito vaikuttaa vain ihon pintakerroksiin eikä sisällä iholle haitallisia UVA-säteitä.
– Valohoitolaite on kuin loisteputkilla vuorattu suuri vaatekaappi, jonka sisään potilas astuu hoidon ajaksi. Yleensä hoitoa annetaan koko keholle, mutta joissain tapauksissa hoitoa voidaan antaa erityisesti vain kämmenille tai jalkapohjille, Kyrklund kertoo.
Valohoito on vaikeasta ihottumasta kärsiville KELAn korvaamaa hoitosuositusten mukaista sairaanhoitoa.
Lähde: Ihosairaala
Kauneuskirurgia arkipäiväistyy
Huomenta Suomessa keskusteltiin ulkonäköä muokkaavien hoitojen yleistymisestä plastiikkakirurgien kanssa.
