Puolueiden johdossa nyt poliittisia tulokkaita – "lisää viihde-arvoa ja kansalaisten kiinnostusta"

– Kansalaisten kiinnostus politiikkaa kohtaan ainakin lisääntyy. Puoluejohtajina on nyt ideologioidensa näköisiä miehiä. Alexander Stubb edustaa selkeämpää porvarillista vaihtoehtoa kuin ehkä Jyrki Katainen ainakin puheissaan. Antti Rinteen puheissa näkyy punaisempi talouspoliittinen, sosiaalipoliittinen linja kuin Jutta Urpilaisella, Grönlund nostaa esimerkeiksi.

Grönlundin mukaan kansalaisilla on nyt parempi mahdollisuus ymmärtää erot puolueiden välillä. Kaikki puolueet eivät pyri ideologiseen keskustaan, jossa edustajien käsitemössöä ei ymmärrä kukaan, professori jatkaa.

– Tietysti sitten, kun ajatellaan hallituksen sisäistä työskentelyä, niin siellä pitää pystyä kuitenkin sovittelemaan, että tämähän on suomalaisessa politiikassa aina hankala yhtälö, että toisaalta ollaan kovin konsensus-hakuisia, ja toisaalta kaivattaisiin niitä ideologisia eroja, jotta ihmiset ymmärtäisivät, miten äänestää vaaleissa.

Rinnekö politiikan Mr. Chance?

Grönlundin mukaan etenkin keskusta ja SDP pyrkivät heikkojen kausiensa jälkeen pelastamaan kannatuskehitystään johtohahmolla politiikan ulkopuolelta. Kokoomuksella vaihdon syynä oli Grönlundin mielestä pitkälti Kataisen uupumus pääministerin tehtävään ja 10-vuotiseen pestiin puolueen johdossa.

– Jos näistä kolmesta puoluejohtajasta haluttaisiin käyttää politiikan Mr. Chance -ilmausta, niin se kohdistuisi SDP:n Rinteeseen, koska hänellä ei ole kansanedustajakokemusta. Toisaalta hänellä on kuitenkin korkeakoulutus ja kokemusta ammattiyhdistysliikkeestä, mutta häneen verrattuna Sipilä ja erityisesti Stubb kuitenkin omaavat poliittista kokemusta.

Vanhempi puoluejohto, terävämpi sanan säilä

Kataisen uupumus on vain yksi esimerkki siitä, että poliitikan huipulla ei enää patsastella nuorisoliittolaisesta eläkeläiseksi.

– Tilanne on aika jännä. Meillä oli pitkään kovin nuoria puolueiden puheenjohtajina, Katainen aloitti 32-vuotiaana. Kyllä se jotain osoittaa politiikan kuluttavuudesta, että jäädään eläkkeelle 42-vuotiaana. Toisaalta uudet puheenjohtajat ovat edeltäjiään vanhempia, Grönlund jatkaa.

Puoluejohdon vanhentuessa sanan säilä voi vain terävöityä.

– Mikäli Rinne ja Stubb jatkavat tähän astisilla retoriikan linjoilla, kyllähän meillä saadaan vaalikeskusteluista erittäin vilkkaita ja värikkäitä ja siihen sitten vielä (Juha) Sipilä, (Timo) Soini ja kumppanit mukaan, niin kyllä tulee varmasti parasta poliittista viihdettä ensi vuoden keväällä kaikilta kanavilta, Grönlund uskoo.