MTV Uutiset selvitti, millaiset kohteet saivat Suomelta kehitysapua. Suomi maksoi viime vuonna kehitysapua yli 700 miljoonaa euroa.
Suomen kehitysapumenot ovat jakaneet hallitusneuvotteluihin osallistuvia puolueita.
Perussuomalaiset ja kokoomus leikkaisivat kehitysavusta, RKP puolestaan lisäisi kehitysyhteistyömenoja.
Lue lisää: Kehitysavun leikkaaminen jakaa puolueita Säätytalolla: "Hankala kysymys", sanoo RKP:n Adlercreutz
Viime vuonna Suomi maksoi kehitysapua kaikkiaan 727 miljoonaa euroa. Suunnilleen yhtä paljon rahaa käytetään vuosittain esimerkiksi toimeentulotukiin tai rajavartiolaitokseen.
Millaiset kohteet sitten saivat Suomelta kehitysapua?
Ukraina: 55 miljoonaa euroa
Viime vuosina Suomi on maksanut kehitysapua eniten Saharan eteläpuolisen Afrikan maille, kuten Etiopialle, Somalialle ja Tansanialle sekä Afganistanille, selviää ulkoministeriön ylläpitämästä tietopankista.
Viime vuonna Ukraina oli Venäjän hyökkäyssodan myötä eniten Suomelta kehitysapua saanut yksittäinen maa. Suomi maksoi viime vuonna Ukrainalle 55 miljoonaa euroa kehitysapua.
Suomi lahjoitti muun muassa 15 miljoonaa euroa Maailmanpankin rahastoon, jolla tuetaan Ukrainan julkisia peruspalveluita ja julkisen sektorin työntekijöiden, kuten opettajien, palkkakuluja.
Lisäksi Suomi maksoi viiden miljoonan euron tuen Ukrainan ruoka-apuun Maailman ruokaohjelman kautta ja neljän miljoonan euron tuen Punaisen ristin humanitäärisen tuen operaatioille Ukrainassa.
Vuosittain kaikesta Suomen maksamasta kehitysavusta noin kymmeneosa on humanitääristä apua eli esimerkiksi ruokaa tai lääkkeitä kriisialueille, kertoo ulkoministeriön kehityspolitiikan alivaltiosihteeri Pasi Hellman.
Lue myös: Ukrainalaisopettajat kertovat MTV Uutisille arjestaan lasten kanssa raunioiden keskellä: "Jos kuolen, niin sitten kuolen"
Somalia: 21,6 miljoonaa euroa
Viime vuonna Somalia sai Suomelta toiseksi eniten kehitysapua, 21,6 miljoonaa euroa.
Muun muassa hanke Somalian opetussektorin kehittämiseksi sai 2,7 miljoonan euron tuen. Hankkeen tavoitteena on edistää kriiseistä ja konflikteista kärsivien lasten pääsyä laadukkaan varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen piiriin sekä parantaa oppimistulosten laatua.
Lisäksi Suomi tuki 6,5 miljoonalla eurolla hanketta Somalian lisääntymisterveyden ja naisten sekä tyttöjen hyvinvoinnin edistämiseksi. 6,5 miljoonaa euroa meni viljalaivan kuljetuskustannuksia Ukrainasta Somaliaan.
Etiopia: 16,7 miljoonaa euroa
Viime vuonna Suomi maksoi Etiopialle 16,7 miljoonaa euroa kehitysapua.
Esimerkiksi hanke Etiopian koulujen inkluusion tukemiseksi sai Suomelta viiden miljoonan euron tuen.
Hankkeen tavoitteena on, että Etiopian "opettajaopiskelijoiden kouluttajat sisällyttävät kursseihin inklusiivisen opetuksen näkökulmia ja käyttävät inklusiivista pedagogiikkaa."
Lisäksi "inklusiivisen opetuksen resurssikeskuksia kehitetään havainnollistamaan lapsiystävällisiä oppimisympäristöjä inklusiivisine käytäntöineen ja inklusiivisen opetuksen suunnittelua toteutusta ja seurantaa vahvistetaan opetussuunnitelmien opetus- ja oppimateriaalien ja malliresurssikeskusten tuen kautta".
Inkluusio tarkoittaa Suomenkin kouluissa omaksuttua periaatetta, jonka mukaan tukea tarvitsevilla oppilailla on oikeus opiskella tavallisilla luokilla erityisluokkien sijasta.
Myös hanke, jossa rakennetaan vesipisteitä ja käymälöitä muun muassa Etiopian kouluihin ja terveysasemille, sai Suomelta 5,5 miljoonan euron tuen.
Tansania: 14,3 miljoonaa euroa
Suomi maksoi Tansanialle viime vuonna 14,3 miljoonaa euroa kehitysapua.
Esimerkiksi hanke naisjohtajuuden edistämiseksi Tansanian paikallistasolla sai kahden miljoonan euron tuen.
Tuki on tarkoitettu muun muassa "tietoon perustuvien gender-responsiivisten strategioiden käytäntöjen ja osallistavan toimintatutkimuksen toteuttamiseen".
Lisäksi rahalla tuetaan esimerkiksi paikallisten lakien, syrjivien tapojen ja sukupuolinormien muuttamista niin, että myös naiset pääsisivät etenemään johtaviin asemiin Etiopian hallinnossa. Suomen tuki hankkeelle on yhteensä 7,9 miljoonaa euroa vuosina 2022-2026.
Tansaniassa Suomi tukee myös esimerkiksi maan metsätalousyrittäjiä 3,3 miljoonalla eurolla. Yksityismetsätalouden ohjelmassa tuetaan "pienviljelijöitä ja pieniä ja keskisuuria paikallisia yrityksiä, jotta metsätalous Tansanian eteläisillä ylänkömailla toisi paikallisille tuloja".
Hankkeen tavoitteena on saada ihmisille töitä metsänviljelystä ja lisätä pienten ja keskisuurten yritysten kapasiteettia ja tuotekehitystä.
Afganistan: 18,5 miljoonaa euroa
Suomi maksoi Afganistanille viime vuonna kaikkiaan 18,5 miljoonaa kehitysapua.
Esimerkiksi YK:n Afganistanin erityisrahasto sai Suomelta 9 miljoonan euron tuen. Rahaston kautta tuetaan Afganistanin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloa, ruokaturvaa ja peruspalveluita.
Suomi keskeytti kahdenvälisen kehitysyhteistyön Afganistanin kanssa Talibanin valtaannousun myötä vuonna 2021, mutta on jatkanut kehitysavun antamista YK:n, kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kautta.
Edellä mainittujen maiden lisäksi Suomi on tukenut myös muun muassa Mosambikia 12,4 miljoonalla eurolla, Nepalia 12,3 miljoonalla eurolla, Syyriaa 4,2 miljoonalla eurolla ja Irakia 1,5 miljoonalla eurolla.
Suurin osa Suomen kehitysavusta kanavoidaan järjestöjen, kuten YK:n, EU:n ja Maailmanpankin kautta. Silloin kehitysavun kohdentuminen maantieteellisesti riippuu järjestöjen kriteereistä, joihin Suomi osaltaan vaikuttaa.
Kehitysyhteistyömenot yhteensä 1,5 miljardia euroa
Julkisuudessa puhutaan toisinaan Suomen yli miljardin euron vuotuisista kehitysyhteistyömenoista.
Tuolloin luvuissa on mukana myös esimerkiksi pakolaisten vastaanottokustannuksia ja Suomen laskennallinen osuus EU:n kehitysyhteistyömenoista, jotka raportoidaan OECD:lle kehitysyhteistyömenoina kansainvälistä tilastointia varten, kertoo ulkoministeriön yksikönpäällikkö Ramses Malaty.
Esimerkiksi viime vuonna Suomen kehitysyhteistyömenot olivat ennätykselliset 1,5 miljardia euroa. Varsinaisen kehitysavun osuus oli 727 miljoonaa euroa, ja muiden kehitysyhteistyömenojen, kuten pakolaisten vastaanottokustannusten osuus 808 miljoonaa euroa.
"Väärinkäytöksiä ilmenee hyvin vähän"
Perussuomalaiset on vaatinut kehitysavun tiukempaa valvontaa. Puolueen mukaan kehitysapua on valunut huomattavia määriä muun muassa korruptioon.
Ulkoministeriön tilastojen mukaan viime vuonna kehitysapua perittiin takaisin 287 426 euroa. Se on 0,02 prosenttia viime vuoden kehitysyhteistyömenoista.
– Se, että väärinkäytöksiä havaitaan, osoittaa myös osaltaan valvonnan toimivan. Todellisia väärinkäytöksiä ilmenee kuitenkin suhteellisesti hyvin vähän. Kehitysyhteistyö on varmastikin yksi valvotuimpia ja tarkastetuimpia valtionhallinnon toimintoja, Malaty sanoo.
Malatyn mukaan rahankäyttöä ja hankkeiden tuloksia valvotaan esimerkiksi raporttien ja tilintarkastusten avulla sekä paikan päälle tehtävillä kenttämatkoilla.
Valvontaa tekevät ulkoministeriön virkamiehet ja ulkopuoliset asiantuntijat ministeriön toimeksiannosta.
Suurin osa Suomen kehitysavusta kanavoidaan kansainvälisten järjestöjen kautta. Tuolloin valvonnasta paikan päällä vastaavat pääosin järjestöt itse.