Hakkuut Suomen metsissä yleistyvät lähitulevaisuudessa, kun tuontia Venäjältä aletaan korvata kotimaisella puulla, ennustaa Pellervon taloustutkimus PTT.
PTT arvioi metsäalan ennusteessaan, että hakkuut kasvavat tänä vuonna kolmella prosentilla ja ensi vuonna saman verran. Venäläistä puuta korvataan myös lisäämällä tuontia muualta, kuten Baltiasta, PTT arvioi.
Vuonna 2023 hakkuut kasvavat ennusteen mukaan lähes 70 miljoonaan kuutiometriin. Yhdessä energiapuuhakkuiden kanssa puunkorjuu nousee todennäköisesti yli 80 miljoonan kuutiometrin.
– Tänä vuonna tilannetta helpottaa se, että massateollisuuden puunkäyttö supistuu kymmenyksellä tuotantokapasiteetin leikkausten ja UPM:n työtaistelun takia. Puutuoteteollisuus sen sijaan lisää hieman tuotantoaan ja puunkäyttöään, PTT:n tutkimisjohtaja Paula Horne sanoo tiedotteessa.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan Suomessa hakattiin viime vuonna metsäteollisuuden käyttöön runsaat 65 miljoonaa kuutiota runkopuuta sekä noin 10 kuutiota puuta energiaksi, mikä nosti hakkuiden kokonaismäärän lähes 76 miljoonaan kuutiometriin.
Venäjältä tuotiin viime vuonna yhdeksän miljoonaa kuutiometriä puuta. Maan osuus tuonnista oli huomattava, sillä se muodosti kaikesta tuonnista kolme neljäsosaa.
Tuonnin loppuminen Venäjältä näkyy myös energiateollisuudessa, sillä tuontihakkeesta yli 80 prosenttia tuli Venäjältä vuonna 2020. Kotimaisen metsähakkeen ja sivutuotepuun kysynnän ennustetaan nousevan, samoin lämpö- ja voimalaitosten polttoainekustannusten.